Kommandiittiyhtiömuotoinen pääomarahasto : Rajoitetusti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen verotus
Kaihlamäki, Minna (2021)
Kaihlamäki, Minna
2021
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105175075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105175075
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää suomalaisen pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön ulkomaisen rajoitetusti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen pääomayhtiöstä saadun tulon verokohtelu. Pääomarahastojen verotuksen taustoittamiseksi selvitetään ensin miksi ja miten kommandiittiyhtiöitä käytetään pääomasijoitustoiminnassa. Lisäksi selvitetään miksi kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston rajoitetusti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen verotuksesta on säädetty erikseen. Erityisesti perehdytään rajoitetusti verovelvollista äänetöntä yhtiömiestä koskevaan tuloverolain 9.5 §:n sääntelyyn ja sen muuttuneeseen verokohteluun kyseisen säännöksen laajennuttua koskemaan myös rahastojen rahastoja.
Tutkielma on pääosin lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Lisäksi tutkielmassa käytetään oikeustaloustieteellistä sekä veropoliittista metodia. Lainopillisen metodin avulla selvitetään pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön verotuksen ja rajoitetusti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen verotuksen voimassa olevan oikeuden sisältö. Määriteltyjä tutkimuskysymyksiä selvitetään siten muun muassa säädösmateriaalin ja oikeustieteellisen kirjallisuuden avulla. Toisena tutkimusmetodina käytetään oikeustaloustieteellistä metodia. Tutkimusaihetta tarkastellaan siten myös taloudellisen tehokkuuden ja markkinoiden toimivuuden kautta tulevalla argumentaatiolla. Pääomarahastojen kohdeyhtiöiden saamilla sijoituksilla ja pääomarahastojen sijoittajien verottamisella on selvä yhteys markkinoiden toimivuuteen sekä tehokkuuteen. Kyseinen lähestymistapa on siten tarpeellinen aiheen kokonaisvaltaisen ymmärtämisen kannalta. Kolmantena metodina on veropoliittinen metodi, jonka avulla voimassa olevaa verolainsäädäntöä tarkastellaan muutoksessa olevana ilmiönä. Tutkielmassa pyritään osaltaan myös etsimään muutostarpeita ja ehdotuksia voimassa olevaan lainsäädäntöön. Verotuksen dynaamisuus on kasvattanut veropoliittisen tutkimuksen merkitystä.
Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että kommandiittiyhtiö soveltuu erinomaisesti yhtiömuodoksi sijoitustarkoitukseen joustavuutensa ja yksinkertaisuutensa sekä henkilöyhtiölain laajan sopimusvapauden vuoksi. Kommandiittiyhtiö ei ole itsenäinen verovelvollinen, vaan se on läpivirtausyksikkö, jolloin pääomarahaston tuotto jaetaan verotettavaksi yhtiömiehillä. Kommandiittiyhtiömuotoisessa pääomarahastossa verorasituksen jakautuminen yhtiömiesten kesken on selkeää. Verokohtelu määräytyy yhtiömiehen verotusaseman ja asuinvaltion säännösten mukaan. Tällaisella verokohtelulla on merkitystä erityisesti kansainvälisille sijoittajille. Ennen tuloverolain 9.5 §:n säätämistä, rajoitetusti verovelvolliselle äänettömälle yhtiömiehelle katsottiin muodostuvan tuloverolain 9.3 §:n mukainen kiinteä toimipaikka Suomeen tekemänsä sijoituksen perusteella, jolloin yhtiömiehen sijoituksestaan saamat tulot olivat kokonaan verotettavaa tuloa Suomessa. Tällaista verotusta ei nähty tarkoituksenmukaisena, sillä sen katsottiin olevan verotuksellinen este sijoittajille. Tämän vuoksi säädettiin tuloverolain 9.5 §, jonka perusteella rajoitetusti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen pääomarahastosta saama tulo on veronalaista vain siltä osin kuin tulo olisi rajoitetusti verovelvollisen suoraan saamana ollut veronalaista. Jotta tuloverolain 9.5 § tulisi sovellettavaksi, on kommandiittiyhtiön oltava vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu vaihtoehtorahasto ja yhtiömieheen on sovellettava yhtiömiehen asuinvaltion ja Suomen välistä verosopimusta. Tuloverolain 9.5 § saattoi siten pääomarahastosijoitukset ja suorat sijoitukset samaan verotukselliseen asemaan. Tuloverolain 9.5 §:ää laajennettiin sovellettavaksi myös silloin, kun rajoitetusti verovelvollinen on tehnyt sijoituksen rahastojen rahaston kautta, kunhan tuloverolain 9.6 §:n soveltamisedellytykset täyttyvät.
Tutkielma on pääosin lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Lisäksi tutkielmassa käytetään oikeustaloustieteellistä sekä veropoliittista metodia. Lainopillisen metodin avulla selvitetään pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön verotuksen ja rajoitetusti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen verotuksen voimassa olevan oikeuden sisältö. Määriteltyjä tutkimuskysymyksiä selvitetään siten muun muassa säädösmateriaalin ja oikeustieteellisen kirjallisuuden avulla. Toisena tutkimusmetodina käytetään oikeustaloustieteellistä metodia. Tutkimusaihetta tarkastellaan siten myös taloudellisen tehokkuuden ja markkinoiden toimivuuden kautta tulevalla argumentaatiolla. Pääomarahastojen kohdeyhtiöiden saamilla sijoituksilla ja pääomarahastojen sijoittajien verottamisella on selvä yhteys markkinoiden toimivuuteen sekä tehokkuuteen. Kyseinen lähestymistapa on siten tarpeellinen aiheen kokonaisvaltaisen ymmärtämisen kannalta. Kolmantena metodina on veropoliittinen metodi, jonka avulla voimassa olevaa verolainsäädäntöä tarkastellaan muutoksessa olevana ilmiönä. Tutkielmassa pyritään osaltaan myös etsimään muutostarpeita ja ehdotuksia voimassa olevaan lainsäädäntöön. Verotuksen dynaamisuus on kasvattanut veropoliittisen tutkimuksen merkitystä.
Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että kommandiittiyhtiö soveltuu erinomaisesti yhtiömuodoksi sijoitustarkoitukseen joustavuutensa ja yksinkertaisuutensa sekä henkilöyhtiölain laajan sopimusvapauden vuoksi. Kommandiittiyhtiö ei ole itsenäinen verovelvollinen, vaan se on läpivirtausyksikkö, jolloin pääomarahaston tuotto jaetaan verotettavaksi yhtiömiehillä. Kommandiittiyhtiömuotoisessa pääomarahastossa verorasituksen jakautuminen yhtiömiesten kesken on selkeää. Verokohtelu määräytyy yhtiömiehen verotusaseman ja asuinvaltion säännösten mukaan. Tällaisella verokohtelulla on merkitystä erityisesti kansainvälisille sijoittajille. Ennen tuloverolain 9.5 §:n säätämistä, rajoitetusti verovelvolliselle äänettömälle yhtiömiehelle katsottiin muodostuvan tuloverolain 9.3 §:n mukainen kiinteä toimipaikka Suomeen tekemänsä sijoituksen perusteella, jolloin yhtiömiehen sijoituksestaan saamat tulot olivat kokonaan verotettavaa tuloa Suomessa. Tällaista verotusta ei nähty tarkoituksenmukaisena, sillä sen katsottiin olevan verotuksellinen este sijoittajille. Tämän vuoksi säädettiin tuloverolain 9.5 §, jonka perusteella rajoitetusti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen pääomarahastosta saama tulo on veronalaista vain siltä osin kuin tulo olisi rajoitetusti verovelvollisen suoraan saamana ollut veronalaista. Jotta tuloverolain 9.5 § tulisi sovellettavaksi, on kommandiittiyhtiön oltava vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu vaihtoehtorahasto ja yhtiömieheen on sovellettava yhtiömiehen asuinvaltion ja Suomen välistä verosopimusta. Tuloverolain 9.5 § saattoi siten pääomarahastosijoitukset ja suorat sijoitukset samaan verotukselliseen asemaan. Tuloverolain 9.5 §:ää laajennettiin sovellettavaksi myös silloin, kun rajoitetusti verovelvollinen on tehnyt sijoituksen rahastojen rahaston kautta, kunhan tuloverolain 9.6 §:n soveltamisedellytykset täyttyvät.