Kampusrakennuksen muuntojoustavuus osana kestävää suunnittelua: Case Hervannan Päärakennus
Suvinen, Aada (2021)
Suvinen, Aada
2021
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105175073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105175073
Tiivistelmä
Rakennuksen pitkä käyttöikä vähentää uutta rakentamista ja säästää luonnonvaroja. Kestävän kampusrakennuksen täytyy tulevaisuudessa vastata muuttuviin tarpeisiin esimerkiksi väestörakenteen muutokseen, teknologian kehitykseen, muuttuviin opetuspedagogioihin sekä vaihtuviin tieteenaloihin. Täten muuntojoustavuutta oppimisympäristössä on aiheellista tarkastella, jotta opetusrakennus kykenisi vastaamaan pidempään käyttäjien ja yhteiskunnan tarpeisiin.
Nykyisen oppimisympäristön ihanteet ovat vuorovaikutuksessa rakennuksen joustavuuden kanssa ja toisaalta muuntojoustava rakennus mukautuu muuttuvaan oppimiskäsitykseen. Avoin oppimisympäristö on tällä hetkellä suosittu pedagoginen lähtökohta oppimistiloille. Vallitsevan pedagogiikan avautuvuus ilmenee monilla mittakaavatasoilla: tilassa, rakennuksessa, käyttäjissä, toimintamalleissa ja ajattelutavoissa. Työssä selvitetään muuntojoustavuuden merkitystä avoimelle oppimisympäristölle. Aihetta tarkastellaan tutkimuskohteen Tampereen yliopiston Päätalon Kielikeskuksen avulla. Muuntojoustavuutta Kielikeskuksessa pohditaan ensisijaisesti rakennuksen monikäyttöisyyden näkökulmasta. Työ tarkastelee kampusrakennuksen oppimisympäristön ihanteiden ja muuntojoustavuuden yhteyttä. Kuinka nykyiset pedagogiset ihanteet näkyvät Kielikeskuksessa ja kuinka monikäyttöisiä tilat ovat nykyisiin ja muuttuviin tarpeisiin?
Aineistoa tutkimuksessa olivat kirjallisuuslähteet, Kielikeskuksen pohjapiirroksien analysointi sekä paikan päällä havainnointi Kielikeskuksessa. Kirjallisuuskatsauksen sekä havainnoivan tutkimuksen avulla tarkastellaan monikäyttöisyyden teorioita Kielikeskuksen pohjapiirustuksia analysoiden.
Tutkimus osoittaa, että Kielikeskuksen tilaohjelma on monikäyttöinen ja monille pedagogiikoille sopiva. Kirjallisuuskatsauksessa havaitaan, että avoin oppimisympäristö edellyttää monikäyttöisyyttä, sillä ihanne itsenäisestä opiskelijasta toteutuu, kun opiskelija voi itse käyttää tai muokata tilaa omaan opiskelumetodiinsa sopivaksi. Oppimistilan tarpeet ja opetuspedagogiikat on jatkuvassa muutoksessa, joten oppimisympäristön tulisi olla joustavia, jotta rakennus palvelisi käyttäjiään mahdollisimman hyvin. Joustava oppimisympäristö antaa pedagogisten ihanteiden, käyttäjien ja yhteiskunnan muutoksen määritellä tilojen käyttöä. Kaikkia monikäyttöisyyden logiikoita voitiin havaita Kielikeskuksessa, joten tilaohjelma on joustava ja rakennuksella on muutospotentiaalia muuttua jatkossakin tulevaissuden tarpeisiin ja olla näin osana kestävää kaupunkia.
Nykyisen oppimisympäristön ihanteet ovat vuorovaikutuksessa rakennuksen joustavuuden kanssa ja toisaalta muuntojoustava rakennus mukautuu muuttuvaan oppimiskäsitykseen. Avoin oppimisympäristö on tällä hetkellä suosittu pedagoginen lähtökohta oppimistiloille. Vallitsevan pedagogiikan avautuvuus ilmenee monilla mittakaavatasoilla: tilassa, rakennuksessa, käyttäjissä, toimintamalleissa ja ajattelutavoissa. Työssä selvitetään muuntojoustavuuden merkitystä avoimelle oppimisympäristölle. Aihetta tarkastellaan tutkimuskohteen Tampereen yliopiston Päätalon Kielikeskuksen avulla. Muuntojoustavuutta Kielikeskuksessa pohditaan ensisijaisesti rakennuksen monikäyttöisyyden näkökulmasta. Työ tarkastelee kampusrakennuksen oppimisympäristön ihanteiden ja muuntojoustavuuden yhteyttä. Kuinka nykyiset pedagogiset ihanteet näkyvät Kielikeskuksessa ja kuinka monikäyttöisiä tilat ovat nykyisiin ja muuttuviin tarpeisiin?
Aineistoa tutkimuksessa olivat kirjallisuuslähteet, Kielikeskuksen pohjapiirroksien analysointi sekä paikan päällä havainnointi Kielikeskuksessa. Kirjallisuuskatsauksen sekä havainnoivan tutkimuksen avulla tarkastellaan monikäyttöisyyden teorioita Kielikeskuksen pohjapiirustuksia analysoiden.
Tutkimus osoittaa, että Kielikeskuksen tilaohjelma on monikäyttöinen ja monille pedagogiikoille sopiva. Kirjallisuuskatsauksessa havaitaan, että avoin oppimisympäristö edellyttää monikäyttöisyyttä, sillä ihanne itsenäisestä opiskelijasta toteutuu, kun opiskelija voi itse käyttää tai muokata tilaa omaan opiskelumetodiinsa sopivaksi. Oppimistilan tarpeet ja opetuspedagogiikat on jatkuvassa muutoksessa, joten oppimisympäristön tulisi olla joustavia, jotta rakennus palvelisi käyttäjiään mahdollisimman hyvin. Joustava oppimisympäristö antaa pedagogisten ihanteiden, käyttäjien ja yhteiskunnan muutoksen määritellä tilojen käyttöä. Kaikkia monikäyttöisyyden logiikoita voitiin havaita Kielikeskuksessa, joten tilaohjelma on joustava ja rakennuksella on muutospotentiaalia muuttua jatkossakin tulevaissuden tarpeisiin ja olla näin osana kestävää kaupunkia.