Lapsuuden vastoinkäymisten yhteys murrosiän ajankohtaan ja somaattiseen terveyteen nuoruudessa
Heikkinen, Nelli; Välkkilä, Marianne (2021)
Heikkinen, Nelli
Välkkilä, Marianne
2021
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105144950
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105144950
Tiivistelmä
Lapsuuden vastoinkäymiset ovat lapsen perusturvallisuutta horjuttavia kokemuksia, joihin lukeutuvat muun muassa fyysinen, seksuaalinen ja emotionaalinen pahoinpitely, fyysinen ja emotionaalinen heitteillejättö sekä perheen sisäiset ongelmat. Niillä voi olla kauaskantoisia ja pitkäkestoisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin, kehitykseen ja terveyteen. Tässä tutkimuksessa tarkoituksenamme oli tutkia, ovatko lapsuuden vastoinkäymiset yhteydessä murrosiän itsearvioituun ajankohtaan ja kuukautisten alkamisikään sekä somaattiseen terveyteen nuoruudessa. Aikaisempia tutkimuksia aiheesta löytyi, mutta erityisesti suomalaiseen aineistoon perustuvaa tutkimustietoa oli hyvin vähän. Hypoteesinamme oli, että lapsuuden vastoinkäymiset olisivat pojilla yhteydessä myöhäisempään murrosiän ajankohtaan ja tytöillä aikaisempaan murrosiän ajankohtaan sekä kuukautisten alkamisikään. Lisäksi oletimme, että lapsuuden vastoinkäymiset olisivat yhteydessä somaattisen terveyden oireiluun.
Tutkimus oli osa Kehityksen ihmeet (KEHI) -pitkittäistutkimusta, jossa on seurattu suomalaisia pariskuntia sekä heidän lapsiaan. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin tutkimuksen kuudennessa aikapisteessä, jolloin tutkittavat olivat 17¬–19-vuotiaita (N = 449). Lapsuuden vastoinkäymisiä kartoitettiin tutkimuksessa päivitettyyn Adverse Childhood Experiences (ACE) -mittariin perustuvalla kyselyllä. Nuoren murrosiän ajankohtaa selvitettiin yhden itsearviointikysymyksen avulla, ja tytöiltä kysyttiin lisäksi kuukautisten alkamisikää. Nuoren somaattista terveyttä mitattiin viidellä Kouluterveyskyselyyn perustuvalla kysymyksellä. Analyysimenetelminä tutkimuksessa käytettiin korrelaatioanalyysiä, lineaarista regressioanalyysiä sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä.
Tulokset osoittivat, että lapsuuden vastoinkäymisten määrä oli yhteydessä murrosiän ajankohtaan, kun koko aineistoa tarkasteltiin yhtenä ryhmänä. Tilastollisesti merkitsevä ero vastoinkäymisten määrässä havaittiin keskimääräistä aiemmin sekä samaa tahtia muiden kanssa kehittyneiden nuorten välillä. Kun tyttöjä ja poikia tarkasteltiin erikseen, ryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä ainoastaan tytöillä, joilla suuri määrä vastoinkäymisiä oli yhteydessä keskimääräistä myöhäisempään murrosiän ajankohtaan. Yhteyttä lapsuuden vastoinkäymisten ja kuukautisten alkamisiän välillä ei sen sijaan löytynyt. Lapsuuden vastoinkäymisten havaittiin lisäksi olevan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä nuoruuden somaattiseen oireiluun, ja lapsuuden vastoinkäymiset myös selittivät somaattista oireilua nuoruudessa. Nämä tutkimustulokset antoivat tärkeää tietoa lapsuuden vastoinkäymisten yhteyksistä murrosiän kehitykseen ja somaattiseen terveyteen suomalaisten nuorten kohdalla. Murrosiän ajankohta ja somaattisen terveyden oireilu nuoruudessa voivat vaikuttaa negatiivisesti yksilön kehityspolkuihin läpi elämän. Lisätutkimus aiheesta olisi tarpeen, jotta saataisiin tarkempaa tietoa lapsuuden vastoinkäymisten yhteyksistä somaattisen terveyden eri osa-alueisiin ja voitaisiin tarkastella yhteyksiä etenkin murrosiän ajankohtaan laajemmalla aineistolla.
Tutkimus oli osa Kehityksen ihmeet (KEHI) -pitkittäistutkimusta, jossa on seurattu suomalaisia pariskuntia sekä heidän lapsiaan. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin tutkimuksen kuudennessa aikapisteessä, jolloin tutkittavat olivat 17¬–19-vuotiaita (N = 449). Lapsuuden vastoinkäymisiä kartoitettiin tutkimuksessa päivitettyyn Adverse Childhood Experiences (ACE) -mittariin perustuvalla kyselyllä. Nuoren murrosiän ajankohtaa selvitettiin yhden itsearviointikysymyksen avulla, ja tytöiltä kysyttiin lisäksi kuukautisten alkamisikää. Nuoren somaattista terveyttä mitattiin viidellä Kouluterveyskyselyyn perustuvalla kysymyksellä. Analyysimenetelminä tutkimuksessa käytettiin korrelaatioanalyysiä, lineaarista regressioanalyysiä sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä.
Tulokset osoittivat, että lapsuuden vastoinkäymisten määrä oli yhteydessä murrosiän ajankohtaan, kun koko aineistoa tarkasteltiin yhtenä ryhmänä. Tilastollisesti merkitsevä ero vastoinkäymisten määrässä havaittiin keskimääräistä aiemmin sekä samaa tahtia muiden kanssa kehittyneiden nuorten välillä. Kun tyttöjä ja poikia tarkasteltiin erikseen, ryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä ainoastaan tytöillä, joilla suuri määrä vastoinkäymisiä oli yhteydessä keskimääräistä myöhäisempään murrosiän ajankohtaan. Yhteyttä lapsuuden vastoinkäymisten ja kuukautisten alkamisiän välillä ei sen sijaan löytynyt. Lapsuuden vastoinkäymisten havaittiin lisäksi olevan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä nuoruuden somaattiseen oireiluun, ja lapsuuden vastoinkäymiset myös selittivät somaattista oireilua nuoruudessa. Nämä tutkimustulokset antoivat tärkeää tietoa lapsuuden vastoinkäymisten yhteyksistä murrosiän kehitykseen ja somaattiseen terveyteen suomalaisten nuorten kohdalla. Murrosiän ajankohta ja somaattisen terveyden oireilu nuoruudessa voivat vaikuttaa negatiivisesti yksilön kehityspolkuihin läpi elämän. Lisätutkimus aiheesta olisi tarpeen, jotta saataisiin tarkempaa tietoa lapsuuden vastoinkäymisten yhteyksistä somaattisen terveyden eri osa-alueisiin ja voitaisiin tarkastella yhteyksiä etenkin murrosiän ajankohtaan laajemmalla aineistolla.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7046]