Aukusti Salon eugeeninen kasvatusajattelu sotien jälkeisessä Suomessa

Abstract

Tutkielman tavoite on selvittää suomalaisen kasvatus- ja opetusopin professorin sekä ”alakansakoulun isän” Aukusti Salon (1887–1951) kasvatusajattelua. Tutkielma keskittyy erityisesti eugeeniseen näkökulmaan Aukusti Salon teksteissä. Tutkielmassa käsiteltäviä olennaisia käsitteitä ovat kasvatusajattelu ja eugeniikka. Tutkielman lähteenä toimii Salon kirjoittama teos Johdatus yleiseen kasvatusoppiin (1952). Teos oli aikoinaan suunnattu opettajille, opettajiksi opiskeleville ja muille kasvattajille. Tutkielmaa lähestytään hermeneuttisen tekstintulkinnan kautta. Lähteeltä kysytään: Mitä teemoja Aukusti Salo käsitteli teoksessaan Johdatus yleiseen kasvatusoppiin? Mitä olivat Aukusti Salon kasvatustavoitteet yleisesti teoksessa? Miten kasvatustavoitteet näkyivät yksityiskohtaisemmin valittujen teemojen perhe ja kansa kautta? Miten eugeniikka näkyi näissä tavoitteissa ja miten tavoitteet rakentuivat eugeniikan pohjalle? Hermeneuttisen tekstintulkinnan prosessin osana lähteestä erottui Aukusti Salon kasvatuksellisista näkökulmista yhteen kokoavia teemoja, joista kansan ja yhteiskunnan sekä perheen teemat irtaantuivat tutkielmassa tarkemman tarkastelun kohteiksi. Tutkimusprosessin lopputulemana voidaan havaita, että Aukusti Salon ajatusten taustalla vaikutti vahvasti arvokonservatiiviset arvot. Teosta voidaan pitää ajan kuvauksena yhteiskunnasta ja kasvatuksesta. Aukusti Salon teesit voidaan nähdä vastauksena hänen omille peloilleen, jotka kohdistuivat yhteiskunnassa modernisoitumisen myötä tapahtuviin muutoksiin. Eugeeniset kannanotot saattavat selittyä myös yhteiskunnassa osittain vielä valloillaan näkyvän asenneilmapiirin kautta. Sotien jälkeisessä Suomessa koettiin vielä tarpeelliseksi taistella kansallisesta olemassaolosta. Eugeniikka oli myös aikanaan moraalisesti oikeutettua.