Roomalaisen oikeuden identiteetti ja identifikaatioprosessit Institutiones- oikeuskäsikirjassa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Rooman keisariajalla 100-luvulla teetettyä Institutiones- oikeuskäsikirjan henkilöoikeutta käsittelevää osaa ja sen tapaa havainnoida ajan yhteiskuntaa ja roomalaista oikeutta. Tutkielmassa selvitetään, millaista käsitystä Institutiones ja sen kirjoittaja tuottaa roomalaisesta oikeudesta, sekä tutkitaan, millaisin keinoin Institutionesissa havainnoidaan yhteiskunnallisten ryhmien välisiä valtasuhteita. Tutkielman keskiössä on identiteetin ja identifikaatioprosessien tutkimus, joita vanhemman ajan historiassa on käytetty verrattain vähän. Tutkielma tutkii myös roomalaisen keisariajan yhteiskuntaa, jota analysoidaan laajan tutkimuskirjallisuuden avulla. Identiteetin tutkimuksen osalta tutkimuskirjallisuus koostuu suurimmilta osin sosiologian tutkimuksista, joissa identiteetti nähdään yksilön ja yhteisön toimintaa ohjaavana ilmiönä. Yksilöiden ja ryhmien välisten vuorovaikutussuhteiden, valta-asetelmien ja näitä mahdollistavien käsitteiden tutkiminen on tärkeää myös siksi, että se auttaa havainnoimaan näiden ilmiöiden olemassaoloa myös omassa ajassamme. Tutkimusosassa analysoidaan oikeuden käyttäjien suhdetta oikeuteen ja oikeuden suhdetta yhteiskunnallisiin ryhmiin, kuten esimerkiksi naisiin, lapsiin, kansalaisiin ja orjiin. Tutkimusosassa perehdytään myös erilaisiin retorisiin keinoihin, joilla oikeutta ja vallitsevaa yhteiskuntahierarkiaa legitimoidaan. Lisäksi tutkitaan, millaisin käsittein ja määritelmin yhteiskunnallista hierarkiaa tuodaan näkyväksi Institutionesissa. Yhteiskunnallisia statuksia ja niiden välisiä valtasuhteita tutkitaan niin sukupuolen, perheen kuin esimerkiksi rituaalienkin kautta. Institutiones voidaan tulkita paitsi korkea-asemaisten mieskansalaisten tuottamana opetusmateriaalina, myös pyrkimyksenä säilyttää hierarkkinen yhteiskunta ja valtaa pitävien valta-asema. Institutionesissa käytetyt käsitteet, kuten potestas, manumissio ja auctoritas taas jäsentävät sitä, miten yhteiskunnalliset asemat määräytyvät, muuttuvat ja toisaalta ovat myös toisinaan pysyviä.