Kehopositiivisuus ja läskiaktivismi : Sisällönanalyysi suomalaisen kehopositiivisuuden suhteesta läskiaktivismiin Instagramissa

Abstract

Kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella tämän hetken suomalaisen kehopositiivisuusliikkeen suhdetta läskiaktivismiin Instagramissa. Läskiaktivismi on 60-luvulla syntynyt ihmisoikeusliike, jonka tarkoituksena on lyhyesti ilmaistuna tehdä lihavista kehoista yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpiä. Kehopositiivisuusliike on aikanaan eriytynyt läskiaktivismista, ja ihmisoikeusliikkeenä sen tarkoituksen voi tiivistää laajemmin marginalisoitujen kehojen oikeuksia ajavaksi. Näiden kahden liikkeen suhde on nykyään kiistanalainen, ja on argumentoitu, että kehopositiivisuusliike on kehittynyt inklusiivisesta ihmisoikeusliikkeestä yksilökeskeiseen ja kaupallistuneeseen suuntaan, eriytyen lähes kokonaan läskiaktivistisesta taustastaan. Tutkielma pyrkii selkeyttämään kuvaa tämän hetken suomalaisesta kehopositiivisuusliikkeestä, analysoiden kehoaktivistien tekemistä Instagram-julkaisuista sekä läskiaktivistisia sisältöjä että kehopositiivisuuden määrittelyä. Tutkielman aineistona toimii 33 Instagram-julkaisun tekstiosuutta, jotka on kerätty yhdeksältä kehoaktivistiselta tililtä. Tutkielman analyysi on teoriaohjaavaa, ja se koostuu kahdesta erillisestä osasta. Ensimmäisessä osuudessa teoria ohjaa analyysia läskiaktivististen sisältöjen tarkastelussa, hyödyntäen Marissa Dickinsin ja muiden muodostamaa ylipainostigman vastustamisen mallia. Mallissa esitellään tapoja vastata ylipainostigmaan, ja sen läskiaktivistista osuutta on sovellettu tutkielman analyysirungon muodostamisessa. Aineistolähtöisessä osuudessa kehoaktivistien julkaisuista analysoidaan kehopositiivisuudesta tehtyjä määritelmiä. Analyysi osoittaa, että kehopositiivisuusliikkeen yhteys läskiaktivismiin näyttää olevan vahva. Ylipainostigman vastustamisen mallin mukaisia havaintoja löytyy aineistosta runsaasti, ja niissä käsitellään sekä lihavuuden tematiikkaa että laajemmin marginalisoitujen kehojen syrjintää. Aktivistit määrittelevät kehopositiivisuuden hyvin inklusiiviseksi, korostaen intersektionaalisten tekijöiden vaikutusta yhteiskunnassamme tapahtuvaan syrjintään. He myös korostavat yhteiskunnallisen tason aktivismia tarkentaakseen kuvaa siitä, ettei kehopositiivisuudessa ole kyse vain yksilön ja peilin välistä suhteesta. Julkaisuissa pyritään korjaamaan yleisesti esiintyviä kehopositiivisuuteen liittyviä väärinkäsityksiä muun muassa lihavuuteen kannustamisesta.