Autististen lasten vanhempien kokemukset tunteiden säätelyn kasvatuksesta
Myllymäki, Enni (2021)
2021
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105124899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105124899
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella autististen lasten vanhempien kasvatuskeinoja tunteiden säätelyn kasvatuksessa. Tarkastelin vanhempien kasvatuksen keinoja syventymällä konkreettisiin toiminnan tapoihin emotionaalisesti hankalissa tilanteissa. Tarkastelun näkökulmana toimi yhteissäätely eli vanhempi- lapsisuhteessa tapahtuva vuorovaikutteinen toiminta, mikä tukee tunteiden säätelyn oppimista. Yhteissäätelyn tarkoituksena on lisätä lapsen kykyä itsenäiseen tunteiden säätelyyn. Tunteiden säätelyn haasteet ja tunne-elämän ongelmat ovat yleisiä autismin diagnoosissa. Tunne- elämän oireilun vuoksi vanhemmilla on merkittävä rooli lasten tunteiden hallinnan ja tunteiden säätelyn opettelun tukemisessa.
Keräsin tutkimusaineiston haastattelemalla kuutta autistisen lapsen vanhempaa joulukuussa 2020. Aineiston tutkimusmenetelmänä toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi, sillä yhteissäätelyn keinoja tarkasteltiin valmiin teoreettisen mallin pohjalta. Käyttämäni yhteissäätelyn malli on peräisin Victoria Tingin ja Jonathan A. Weissin yhteissäätelyn tutkimuksesta vuodelta 2017. Aineistosta nousseita keinoja luokiteltiin yhteissäätelyn mallin mukaan, johon myös peilattiin teoreettisen mallin ulkopuolisia keinoja. Yhteissäätelyn analyysin taustatietona toimi haastateltujen vanhempien kuvaukset perheiden hankalista tilanteista ja lasten käytöksestä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa yhteissäätelyn keinoista autististen lasten ja nuorten viiteryhmässä sekä testata valmiin teoreettisen mallin pätevyyttä. Teoreettinen malli osoittautui päteväksi, mutta ei kuitenkaan selittänyt kaikkia aineistosta nousseita yhteissäätelyn keinoja. Aineistosta nousi neljä yhteissäätelyn mallin ulkopuolista keinoa: hankalan tilanteen muuttaminen leikiksi, tilan ja oman rauhan antaminen lapselle, lapsen ohjaaminen omaan tekemiseen sekä tilanteen läpikäynti ja selvittäminen lapsen kanssa. Nämä keinot laajentavat käsitystä vanhemman toiminnasta yhteissäätelyssä.
Keräsin tutkimusaineiston haastattelemalla kuutta autistisen lapsen vanhempaa joulukuussa 2020. Aineiston tutkimusmenetelmänä toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi, sillä yhteissäätelyn keinoja tarkasteltiin valmiin teoreettisen mallin pohjalta. Käyttämäni yhteissäätelyn malli on peräisin Victoria Tingin ja Jonathan A. Weissin yhteissäätelyn tutkimuksesta vuodelta 2017. Aineistosta nousseita keinoja luokiteltiin yhteissäätelyn mallin mukaan, johon myös peilattiin teoreettisen mallin ulkopuolisia keinoja. Yhteissäätelyn analyysin taustatietona toimi haastateltujen vanhempien kuvaukset perheiden hankalista tilanteista ja lasten käytöksestä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa yhteissäätelyn keinoista autististen lasten ja nuorten viiteryhmässä sekä testata valmiin teoreettisen mallin pätevyyttä. Teoreettinen malli osoittautui päteväksi, mutta ei kuitenkaan selittänyt kaikkia aineistosta nousseita yhteissäätelyn keinoja. Aineistosta nousi neljä yhteissäätelyn mallin ulkopuolista keinoa: hankalan tilanteen muuttaminen leikiksi, tilan ja oman rauhan antaminen lapselle, lapsen ohjaaminen omaan tekemiseen sekä tilanteen läpikäynti ja selvittäminen lapsen kanssa. Nämä keinot laajentavat käsitystä vanhemman toiminnasta yhteissäätelyssä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]