Asunto-osakeyhtiöt energiayhteisönä

Abstract

Suomen ja koko Euroopan Unionin energiantuotanto on suuressa muutoksessa ja kasvihuonepäästöjä pyritään jatkuvasti vähentämään. EU:n tavoitteena on saada kasvihuonepäästöjen jatkuva kasvu loppumaan ja saada päästöt kääntymään laskuun poliittisilla päätöksillä ja säädöksillä. Myös yksittäisten kansalaisten halukkuus vaikuttaa asioihin ja päätökset tehdä osansa päästöjen vähentämiseksi ajavat puhtaampiin energiaratkaisuihin yhä useammin. Toisaalta myös Suomen valtakunnan tasolla, EU:n päätöksien lisäksi, pyritään jatkuvasti lisäämään hajautettua sähköntuotantoa kysyntäjoustojen lisäämiseksi ja sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. Hajautettu energiantuotanto perustuu yhä useammin uusiutuviin energianlähteisiin. Tässä työssä on tarkoitus tutkia hajautetun energiantuotannon ja energiayhteisöjen mahdollisuuksia ja kiinnostavuutta suomalaisille asunto-osakeyhtiöille. Työssä selvitetään millaisia energiaratkaisuja suomalaiset asunto-osakeyhtiöt ovat tehneet ja millaisia ne pyrkivät tekemään sekä millaiset ovat asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuudet ja kiinnostus omavaraiseen sähköntuotantoon. Lisäksi selvitetään, mikä on asunto-osakeyhtiöiden tietämys ja kiinnostus energiayhteisöjen perustamiseen. Työn aluksi käsitellään energiayhteisöjä sekä energiayhteisöjen muodostamisen malleja ja mahdollisuuksia. Lisäksi esitellään teoriapainotteisesti energiayhteisöjen perustamista asunto-osakeyhtiöissä taloudellisista ja sosioekonomisista näkökulmista, energiayhteisöihin liittyviä sidosryhmiä sekä haasteita asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöihin liittyen, perustuen kerättyyn lähdemateriaaliin. Työssä käytetty tutkimusmenetelmä valikoitui haastattelututkimukseksi. Tutkimuksessa haastateltiin asunto-osakeyhtiöiden hallitusten jäseniä sekä isännöitsijöitä. Haastattelut tehtiin etänä käyttäen etäkokoussovelluksia. Haastatteluissa esitettiin haastateltaville henkilöille 21 kysymystä liittyen asunto-osakeyhtiöiden energiaratkaisuihin, omavaraiseen sähköntuotantoon sekä energiayhteisöihin. Haastatteluista saatujen vastauksien pohjalta tehtiin yhteenveto, joka esitetään työn tulokset ja analyysi luvussa. Tuloksista voitiin päätellä, että tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden osalta asunto-osakeyhtiöiden tärkeimmät energiansäästö investoinnit liittyvät suurelta osin lämmitysenergian vähentämiseen ja edullisempien lämmitysmuotojen hankkimiseen, sillä suomalaissa kotitalouksissa lämmitysenergia kattaa valtaosan kaikesta energiankulutuksesta. Omavaraiseen sähköntuotantoon liittyen kiinnostusta ilmeni jonkin verran, mutta nykyisten aurinkosähköjärjestelmien hinnat sekä toimintavarmuus osoittautuivat epätietoisuutta herättäviksi. Tämä johtui vähäisestä konkretiasta liittyen onnistuneisiin hankkeisiin aurinkosähkön osalta asunto-osakeyhtiöissä. Samoin myös energiayhteisöt olivat melko epäselvä aihe monelle haastateltavalle ja niiden osalta olisi toivottu enemmän selkeää viestintää asunto-osakeyhtiöiden suuntaan, vaikka myös kiinnostusta löytyi jonkin verran energiayhteisötoimintaan liittyen. Loppuyhteenvedossa käydään tiivistetysti läpi työssä esitetyt asiat sekä tutkimuksesta saadut tulokset. Lisäksi pohditaan, millaisia toimenpiteitä energiayhteisötoiminnan kehittämiseksi voitaisiin tehdä sekä jatkotutkimusten mahdollisuuksia.

Energy production in Finland and across the European Union is changing and greenhouse gas emissions are being curbed. The EU's aim is to stop the steady increase in greenhouse gas emissions and to reverse the decline through policy decisions and legislation. Individual citizens' decisions to do their part to reduce emissions are also increasingly driving cleaner energy solutions. On the other hand, in addition to EU decisions, there are ongoing efforts in Finland to increase decentralised power generation to increase demand response and improve security of electricity supply. Increasingly, decentralised energy production is being built around renewable energy sources, such as solar and wind power. The aim of this work is to explore the potential and attractiveness of distributed generation and energy communities for Finnish housing cooperatives. It will examine what kind of energy solutions Finnish housing cooperatives have implemented and what kind of energy solutions they are aiming to implement, what are the possibilities and the interest of housing cooperatives in self-sufficient power generation. It also examines the knowledge and interest of housing cooperatives in setting up energy communities. The first part of the paper deals with energy communities, with models and possibilities of forming energy communities. In addition, a theoretical presentation will be given on the establishment of energy communities in housing companies from an economic and socio-economic perspective, the stakeholders involved in energy communities and the challenges related to energy communities in housing cooperatives, based on collected source material. The research method used in this work was selected as an interview study. The research involved interviews with members of the boards of housing cooperatives and with property ma-nagers. The interviews were conducted remotely using teleconferencing applications, asking the interviewees 21 questions related to energy solutions in housing companies, self-sufficient electricity production and energy communities. The responses to the interviews were summarised and the summary of results are presented in the results and analysis chapter.The results concluded that, for the participants in the study, the most important energy saving investments in housing companies are largely related to reducing heating energy and purchasing cheaper forms of heating, as heating energy accounts for the majority of all energy consumption in Finnish households. There was some interest in self-sufficient electricity production, but the prices and reliability of existing photovoltaic systems were not clear, due to a lack of concrete information on successful projects for solar electricity in housing cooperatives. Similarly, energy communities were a rather unclear topic for many interviewees and more clear communication towards housing cooperatives would have been desirable, although there was also some interest in energy community activities. The final overview summarises the issues raised and the results of the study. It also discus-ses what measures could be taken to develop energy community activities and the possibilities for further research.