Tahtituotannon virtauksen mittaus asuntorakentamisen sisävalmistusvaiheessa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa digitaalista dataa hyödyntäen kuvaus asuntorakentamisprosessin sisätyövaiheen virtauksesta eli töiden etenemisen vakaudesta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena tahtiaikataulutuotantoa käyttäneestä rakennuskohteesta käyttäen aineistona rakennusaikana kerättyä Fira Sitedrive -aikatauluohjelmistosta saatua dataa. Analysoidun tiedon validiteetti varmistettiin työmaahenkilöstön haastatteluilla.

Tutkimus koostuu teoriaosuudesta ja empiirisestä osuudesta. Teoriaosuudessa käsitellään lean-filosofian taustaa sekä sen soveltamista rakennusalalla, tahtiaikataulua ja sen ohjausperiaatteita, sekä virtausta ja sen mittaamiseen käytettäviä työkaluja. Teoriaosuuden aineistona toimivat erityisesti rakennusalan tutkijaryhmien eri julkaisut, sekä teollisuudessa käytetty lean-filosofiaa ja tilastollista laadunhallintaa käsittelevä kirjallisuus. Empiirisessä osuudessa kuvataan tutkimuskohteen sisävalmistusvaiheen prosessi ja työmaahenkilöstön tuotannonohjauksessa käyttämät menetelmät ja työkalut. Prosessikuvausta täydennetään työmaahenkilöstön haastatteluilla. Työmaalta kerätylle datalle suoritetaan data-analyysi, jonka perusteella voidaan kuvata sisävalmistusvaiheen töiden etenemistä kohteessa sekä graafisesti että eri tunnusluvuin. Data-analyysistä voidaan myös tehdä päätelmiä yksittäisten työvaiheiden kulusta.

Tutkimuksessa havaittiin, että työmaalta kerätty data on tutkimuskohteen tapauksessa käyttökelpoista data-analyysiin ja analyysin tulokset oli mahdollista varmentaa haastatteluin. Tärkeänä havaintona voidaan pitää, että työmaan keräämässä datassa on runsaasti hyödyntämispotentiaalia, joka jää nykyisellään osin käyttämättä. Tutkimuksessa esitetäänkin kehitysideoita datan mahdollisista käyttökohteista, jotka voisivat hyödyttää sekä projektitason tuotannonohjausta kuin työmaahenkilöstöäkin. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset automaattisesti luodut, reaaliaikaiset koontinäkymät työmaan aikataulutilanteesta ja työvaiheiden, työmaiden tai urakoitsijoiden suorituskyvyn keskinäinen vertailu yhtenäisellä tunnuslukujärjestelmällä.

Sisävalmistusvaiheen prosessia tutkittaessa pystyttiin myös tunnistamaan tutkimuskohteen aikatauluohjaukseen vaikuttaneita tekijöitä, joiden vaikutukset ovat havaittavissa myös data-analyysistä. Näitä havaintoja ovat muun muassa organisaation kokeman oppimisen ja ennakoivan tehtävänsuunnittelun merkitys, onnistuneet aliurakoitsijahankinnat sekä tiedolla johtamisen ja tilannekuvan merkitys työmaan päätöksenteossa. Toimivien digitaalisten tuotannonsuunnittelu- ja ohjaustyökalujen koettiin haastatteluissa tukevan päätöksentekoa ja antavan työnjohdolle paremman käsityksen työmaan kokonaistilanteesta, mitä voidaan pitää oleellisena asiana myös tahtiaikataulutuotannon onnistumisen kannalta.

Koska tutkimus rajoittuu vain yhteen tutkimuskohteeseen, tulisi jatkotutkimuksena toteuttaa kattavampi data-analyysi esimerkiksi eri työmaiden väliltä, jotta tutkimuksessa käytettyjen menetelmien luotettavuutta voitaisiin arvioida paremmin. Lisäksi tulisi kehittää menetelmä suorituskyvyn ja virtauksen analysoimiseksi reaaliaikaisesti työmaan tilannekuvan parantamiseksi.