Asunto vaatimusten ristitulessa : Muuntojoustavuus avaimena asuntosuunnittelun haasteisiin
Pekkarinen, Beate (2021)
Pekkarinen, Beate
2021
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105114828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105114828
Tiivistelmä
Nykypäivän asumista määrittävät monenlaiset lait, säädökset, markkinatilanne, ilmastonmuutos, tehokkuusluvut ja energiatehokkuudet mittarit. Samalla asukkaan tarpeet ja toiveet elävät paitsi vallitsevan maailmantilan, myös omien elämäntilanteiden vaatimusten mukaan. Kaksi eri tasoilla kehittyvää ilmiötä liittyvät epäilemättä erottamattomasti toisiinsa, mutta niiden yhteensovittamisessa on haasteita. Rakentamisen ja asumisen usein ristiriitaisten vaatimusten lisäksi olemme kohdanneet yllättäviä globaaleja haasteita pandemiatilanteen johdosta. Millaiseksi tässä vaatimusten ristitulessa muodostuu 2020-luvun asunto, ja miksi?
Viime aikoina erityisesti rakennusalalla on keskustelua herättänyt kysymys: ”Millaiseksi rakennettu ympäristömme muovautuu kustannustehokkuutta painottamalla?” Uudisrakentaminen asuntojen osalta keskittyy pitkälti kustannus- ja energiatehokkuuden sanelemien lukujen noudattamiseen, mikä sinänsä ei ole huono asia. Ongelmalliseksi kehityskulun tekee se, että liian usein lukuja ja arvoja seuratessa laiminlyödään asukkaan toiveet ja asumisen viihtyisyys. Näin ollen helposti päädytään rakentamaan aikaa ja erilaisia käyttäjiä kestämättömiä rakennuksia, jotka tulevaisuudessa vaativat korjaus- ja purkutöitä todellista rakennuksen elinkaarta aiemmin. Vähintäänkin nämä kestävyydeltään heikot ratkaisut aiheuttavat tiheää asunnon vaihtoa ollessaan toimimattomia asukkaan eri elämäntilanteissa. Hyvä puoli on se, että keskustelu on laajentunut asiantuntijoiden piireistä yleiseen ja julkiseen uutisointiin – ongelmia tuodaan näkyvästi ja avoimesti esille. Tietoisuutta lisäämällä voidaan haasteisiin löytää myös ratkaisuja ja yleisen asennemuutoksen myötä muuttaa myös kulutustottumuksia.
Asukkaan osalta tilanne on harmillinen. Suomalaisten tietoisuus ekologisuudesta ja kestävyydestä on parantunut, eli merkittävää asennemuutosta on tapahtunut. Samaan aikaan suomalaisten perherakenteissa on ollut suuria muutoksia, mistä johtuen tarpeet ja toiveet asumista kohtaan ovat nekin muuttuneet. Asunnon tulisi nykyään palvella vaihtuvissa elämäntilanteissa ja pystyä muuntautumaan käyttäjiensä mukaan. Pitkittynyt ja maailmanlaajuinen pandemiatilanne on korostanut entisestään asujien tarvetta yhdistää työntekoa ja kotona oloa, mikä on asettanut aivan uudenlaisia tarpeita tilojen muunneltavuuden suhteen.
Muun muassa Suomen arkkitehtien ammattiliitto SAFA on tehnyt vastikään kannanoton viihtyisämmän asumisen puolesta. Ammattikuntamme on alkanut järjestäytyä kestävän rakentamisen puolesta saadaksemme aikaan tarvittavia muutoksia. Asuntosuunnitteluun ja rakentamiseen kaivataan pienemmän runkosyvyyden asuntoja, joihin saataisiin paremmin valoa ja useita avautumissuuntia. Nykyrakentamisessa on ajauduttu tehokkuuden nimissä pitkänmallisiin ja hankalasti kalustettaviin asuntoihin, jotka ovat vaikeita muunnella. Asunnon muuntautumiskyky eli muuntojoustavuus on ratkaiseva tekijä kestävän rakentamisen kannalta, sillä muunneltava asunto paitsi joustaa useamman asujan sekä hänen elämäntilanteidensa mukaan, mutta myös vaatii harvemmin korjausrakentamista tai pahimmillaan purkamista toimimattomuutensa takia.
Tutkimuksessa perehdyttiin kirjallisuuskatsauksenomaisesti ensinnäkin viimeaikaisiin tutkimustuloksiin ja uutisointiin rakennetun ympäristön tilasta tällä hetkellä Suomessa sekä tämän jälkeen muuntojoustavuuden mahdollisuuksiin. Työssä pyrittiin selvittämään ne pääkohdat, jotka eniten vaikuttavat asuntosuunnitteluun paitsi yleisellä tasolla, myös asukkaan näkökulmasta. Lähdeaineistosta kävi selkeästi ilmi, että rakentamiseen kaivataan lisää asukaslähtöisyyttä. Seuraavaksi kartoitettiin sellaisia joustavia suunnitteluratkaisuja, jotka palvelisivat niin rakennusalan lukuisia osapuolia ja sidosryhmiä kuin asukastakin tarjoten mahdollisuuksia kestävämpään rakentamiseen. Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että muuntojoustavuuden ratkaisuilla voidaan ratkaista kestävyyden ongelmia yhtäaikaisesti niin yksityisellä kuin yleiselläkin tasolla, ja näin ollen sitä tulisi hyödyntää lähtökohtana asuntosuunnittelussa.
Viime aikoina erityisesti rakennusalalla on keskustelua herättänyt kysymys: ”Millaiseksi rakennettu ympäristömme muovautuu kustannustehokkuutta painottamalla?” Uudisrakentaminen asuntojen osalta keskittyy pitkälti kustannus- ja energiatehokkuuden sanelemien lukujen noudattamiseen, mikä sinänsä ei ole huono asia. Ongelmalliseksi kehityskulun tekee se, että liian usein lukuja ja arvoja seuratessa laiminlyödään asukkaan toiveet ja asumisen viihtyisyys. Näin ollen helposti päädytään rakentamaan aikaa ja erilaisia käyttäjiä kestämättömiä rakennuksia, jotka tulevaisuudessa vaativat korjaus- ja purkutöitä todellista rakennuksen elinkaarta aiemmin. Vähintäänkin nämä kestävyydeltään heikot ratkaisut aiheuttavat tiheää asunnon vaihtoa ollessaan toimimattomia asukkaan eri elämäntilanteissa. Hyvä puoli on se, että keskustelu on laajentunut asiantuntijoiden piireistä yleiseen ja julkiseen uutisointiin – ongelmia tuodaan näkyvästi ja avoimesti esille. Tietoisuutta lisäämällä voidaan haasteisiin löytää myös ratkaisuja ja yleisen asennemuutoksen myötä muuttaa myös kulutustottumuksia.
Asukkaan osalta tilanne on harmillinen. Suomalaisten tietoisuus ekologisuudesta ja kestävyydestä on parantunut, eli merkittävää asennemuutosta on tapahtunut. Samaan aikaan suomalaisten perherakenteissa on ollut suuria muutoksia, mistä johtuen tarpeet ja toiveet asumista kohtaan ovat nekin muuttuneet. Asunnon tulisi nykyään palvella vaihtuvissa elämäntilanteissa ja pystyä muuntautumaan käyttäjiensä mukaan. Pitkittynyt ja maailmanlaajuinen pandemiatilanne on korostanut entisestään asujien tarvetta yhdistää työntekoa ja kotona oloa, mikä on asettanut aivan uudenlaisia tarpeita tilojen muunneltavuuden suhteen.
Muun muassa Suomen arkkitehtien ammattiliitto SAFA on tehnyt vastikään kannanoton viihtyisämmän asumisen puolesta. Ammattikuntamme on alkanut järjestäytyä kestävän rakentamisen puolesta saadaksemme aikaan tarvittavia muutoksia. Asuntosuunnitteluun ja rakentamiseen kaivataan pienemmän runkosyvyyden asuntoja, joihin saataisiin paremmin valoa ja useita avautumissuuntia. Nykyrakentamisessa on ajauduttu tehokkuuden nimissä pitkänmallisiin ja hankalasti kalustettaviin asuntoihin, jotka ovat vaikeita muunnella. Asunnon muuntautumiskyky eli muuntojoustavuus on ratkaiseva tekijä kestävän rakentamisen kannalta, sillä muunneltava asunto paitsi joustaa useamman asujan sekä hänen elämäntilanteidensa mukaan, mutta myös vaatii harvemmin korjausrakentamista tai pahimmillaan purkamista toimimattomuutensa takia.
Tutkimuksessa perehdyttiin kirjallisuuskatsauksenomaisesti ensinnäkin viimeaikaisiin tutkimustuloksiin ja uutisointiin rakennetun ympäristön tilasta tällä hetkellä Suomessa sekä tämän jälkeen muuntojoustavuuden mahdollisuuksiin. Työssä pyrittiin selvittämään ne pääkohdat, jotka eniten vaikuttavat asuntosuunnitteluun paitsi yleisellä tasolla, myös asukkaan näkökulmasta. Lähdeaineistosta kävi selkeästi ilmi, että rakentamiseen kaivataan lisää asukaslähtöisyyttä. Seuraavaksi kartoitettiin sellaisia joustavia suunnitteluratkaisuja, jotka palvelisivat niin rakennusalan lukuisia osapuolia ja sidosryhmiä kuin asukastakin tarjoten mahdollisuuksia kestävämpään rakentamiseen. Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että muuntojoustavuuden ratkaisuilla voidaan ratkaista kestävyyden ongelmia yhtäaikaisesti niin yksityisellä kuin yleiselläkin tasolla, ja näin ollen sitä tulisi hyödyntää lähtökohtana asuntosuunnittelussa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]