Haasteelliset yksi(l)öt : Case-analyysi Tampereen uudiskohteiden yksiöiden monikäyttöisyydestä

Abstract

Asumisen tarpeet muuttuvat niin väestön muutosten, ympäristön kuin taloudellisen tilanteen mukaan. Suomessa yksin asuvien määrä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosikymmenten aikana ja tarve pienille asunnoille on täten kasvanut. Asuntosuunnittelun ja monikäyttöisyyden näkökulmasta pienistä asunnoista yksiöt ovat haasteellisia pinta-alansa rajallisuuden tähden etenkin, koska valmistuvien yksiöiden keskikoko on kutistunut viime vuosien aikana nopeasti. Yksin asuvien määrän kasvaessa ja asukasryhmien laajentuessa entisestään myös yksin asu-vien asumispreferenssit tulevat moninaistumaan, jolloin tarve asuntojen monikäyttöisyydelle tulee oletettavasti myös kasvamaan.

Tässä kandidaatintyössä tarkastelen uudisyksiöiden monikäyttöisyyttä. Tarkastelen yhden hen-gen asuntokuntien asumispreferenssien toteutumista ja uudisyksiöiden monikäyttöisyyttä case-analyysissa pohjapiirrosten avulla. Työn tavoitteena on osoittaa ja havainnoida Tampereen uudisyksiöiden monikäyttöisyyttä estäviä ja edistäviä piirteitä. Työn tavoitteena on myös tarkastella, onko mahdollista rakentaa tilallisesti monikäyttöistä yksiötä, mikä täyttäisi monimuotoisten asukasryhmien tarpeet ja tukisi näin rakennuksen pitkäikäisyyttä vai ovatko yhden asuinhuoneen asunnot lähtökohtaisesti ongelmallisia ja ajallisesti kestämätön ratkaisu asuntosuunnittelussa.

Työni alussa käsittelen aihepiirini taustatietoa, asunnon monikäyttöisyyden vaatimuksia ja asukasryhmiä asumispreferensseineen. Esittelen menneiden vuosikymmenten esimerkkejä erilaisista yksiöistä havainnoidakseni, millaisia yksiöitä on rakennettu ja kuinka ne mahdollisesti poikkeavat uudisyksiöistä ja kuinka monikäyttöisyys niissä toteutuu. Case-analyysissa esittelen asuntojen pohjapiirrosten avulla esimerkkejä Tampereelle vuosina 2021 ja 2022 valmistuvista uudisyksiöistä. Tarkastelen kohteiden haasteellisuuksia ja mahdollisuuksia yhden hengen asuntoina monikäyttöisyyden ja asuntosuunnittelun näkökulmasta.

Case-analyysi osoitti, että tarkasteltujen uudisyksiöiden monikäyttöisyyteen selkeimmin vaikuttava piirre on asunnon koko. Monikäyttöisyyttä vähentäviä piirteitä olivat odotetusti asunnon pieni koko sekä putkimainen muoto, mikä hankaloittaa avoimen tilan eri toimintojen paikkojen variointia. Analyysin perusteella yli 30 m²:n uudisyksiöt ovat helpommin varioitavissa kalustuksen ja kulkureittien kannalta ja asuntoihin muodostuu enemmän vapaata tilaa. Näissä asunnoissa myös esteettömät kulkureitit olivat toteutettavissa vaivattomammin kuin pienemmissä uudis-yksiöissä. Yli 30 m²:n asunnot voivat siis oletettavasti vastata useamman asukkaan asumistoiveisiin kuin vähemmän varioitavissa olevat pienemmät uudisyksiöt.

Case-analyysin perusteella voidaan olettaa, että monikäyttöisten uudisyksiöiden tuottaminen on mahdollista, mikäli asuntojen koko on tarpeeksi suuri. Pienempien uudisyksiöiden monikäyttöisyys on rajallista ja on syytä pohtia, tukeeko pienten yksiöiden rakentaminen rakennuksen pitkää ikää vai muodostuvatko miniasunnot tulevaisuudessa ongelmaksi monikäyttöisyyden ollessa puutteellista.