Kenen kanssa kaupunkia kehitetään? : Uusi toimijuus ja sen sovellukset kaupunkisuunnitteluun Case: Tampereen läntinen keskusta

Abstract

Kaupunkitilasta käydyssä keskustelussa näkökulma painottuu usein selvärajaisiin intressiryhmiin kuten asukkaisiin, yrittäjiin ja järjestöihin. Tämän lisäksi keskustelu rajautuu julkisen, yksityisen ja joskus kolmannen sektorin väliseksi. Myös tilakäsitykset julkisuuden ja yksityisyyden näkökulmineen ovat kansallisessa ja Tamperetta koskevassa keskustelussa lukkiutuneita. Tässä kandidaatin työssä käsittelen kaupunkitilassa tapahtuvaa toimijakenttää ja sen muutosta uudenlaisten toimijuuksien noustessa esiin digitalisaation seurauksena. Yhdistän tämän vähemmälle huomiolle jääneen uuden toimijuuden keskusteluun yhteishyödykkeistä ja kaupunkitilasta yhteishyödykkeenä. Teoreettisen osuuden ja uusien toimijuuksien ja yhteishyödykkeiden teorian esittelyn jälkeen tuon ajattelua Tampereen läntisen keskustan kontekstiin ja peilaan teoriasta nousseita uusia ajattelumalleja suhteessa kaupungin omiin visoihin läntisen keskustan tulevaisuudesta. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat kuinka huomioida institutionaalisessa suunnittelussa nämä uudet toimijuudet, ja mitä annettavaa uudenlaisella suunnitteluparadigmalla olisi Tampereen läntiseen keskustaan. Työn toteutin syventymällä tuoreeseen kotimaiseen kirjallisuuteen toimijakentän muutoksesta ja perehtymällä kaupunkiaktivismin uusiin muotoihin ja teoriaan neljännestä sektorista. Lisäksi tuon työhön kansainvälistä kirjallisuutta yhteishyödykkeistä (commons) ja niiden teoriasta, koska aihetta ei ole juuri kotimaisessa kirjallisuudessa sivuttu. Perehdyn myös Tampereen kaupungin vuonna 2020 julkistamaan läntisen keskustan visiotyöhön sekä Viiden Tähden Keskusta 2018–2030-ohjelmaan ja niiden tavoitteisiin. Tämän jälkeen analysoin visiotyön tavoitteita ja toimintamalleja, toimijan ja toimijuuden näkökulmasta sekä pohdin niiden luomia mahdollisuuksia yhteishyödykkeelliselle toiminnalle. Tuon lisäksi muutaman konkreettisen esimerkin läntisen keskustan ilmiöistä ja paikoista johtopäätösten tueksi ja tuodakseni niihin käytännön otetta. Työn lopputuloksena on kolme erilaista toimintamallia, joiden avulla olisi mahdollista lähteä kehittämään inklusiivisempaa ja erilaiset toimintamallit mahdollistavaa kaupunkitilaa. Nämä kolme mallia sisältävät niin hallinnollisia ratkaisuja kuin perinteisiä suunnitteluvaihtoehtoja.