Systemaattinen kirjallisuuskatsaus perhetaustan yhteydestä koulukiusaamiseen

Abstract

Koulukiusaaminen on ilmiönä laaja ja moniulotteinen. Aiheen parissa onkin tehty paljon aikaisempaa tutkimusta eri näkökulmista ja myös perhetaustan yhteyttä koulukiusaamiseen on tutkittu maailmanlaajuisesti. On havaittu, että perhetaustalla on vaikutusta koulukiusaamisen ilmentymiselle sekä kiusaamiseen liittyviin rooleihin. Tämän tutkielman tarkoitus oli kartoittaa perhetaustan ja koulukiusaamisen yhteyteen liittyvää aikaisempaa kirjallisuutta sekä koota näiden pohjalta vastauksia kysymyksiin, miten perhetausta on yhteydessä koulukiusaamiseen sekä miten kiusaamisen roolit ilmenevät riippuen perhetaustasta. Perhetaustan tekijöiksi rajautui perherakenne sekä sosioekonominen tausta. Koulukiusaamisen rooleissa huomioitiin kiusatun, kiusaajan, kiusaaja-kiusatun sekä ulkopuolisen roolit. Koska tutkittavasta aiheesta löytyi paljon aikaisempaa kirjallisuutta, tutkimusmenetelmäksi valikoitui systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Aineiston haun sekä kolmivaiheisen seulonnan jälkeen tämän tutkielman tutkimusaineistoksi valikoitui kymmenen vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua, jossa tutkittiin koulukiusaamisen ja perhetaustan yhteyttä sekä tarkasteltiin myös kiusaamisen rooleja riippuen perhetaustan tekijöistä. Tutkimusaineistot olivat kerätty eri puolilta maailmaa ja suurin osa tutkimuksista oli toteutettu empiirisenä tutkimuksena erilaisten kyselylomakkeiden avulla. Keskeisimpinä tutkimustuloksina ilmeni, että perhetaustalla on vaikutusta koulukiusaamisen ilmentymiselle ja erityisesti heikko sosioekonominen tausta sekä yksinhuoltajuus ovat tekijöitä, jotka altistavat koulukiusaamiselle. Heikko sosioekonominen tausta sekä yksinhuoltajuus altistavat sekä kiusaajana toimimiselle että kiusatuksi joutumiselle. Ehjällä perhetaustalla saattaa puolestaan olla kiusaamista ehkäisevä vaikutus. Mielenkiintoisena ilmiönä nousi esille myös sukupuolten välinen eroavaisuus yksinhuoltaja perheessä, jossa isän alhainen koulutustaso tai työttömyys oli altistava tekijä kiusaamiselle, mutta äidin koulutustasolla tai työllisyystilanteella ei nähty olevan yhtä lailla merkittävää vaikutusta. Sukupuolten välinen eroavaisuus nousi esille myös yksihuoltajaperheessä, jossa erityisesti vain äidin kanssa asuminen altisti kiusatuksi joutumiselle. Kiusaamista havaittiin myös ilmenevän erityisesti yhteisöissä, joissa vallitsee ekonominen epätasa-arvo.