Isoveli valvoo, liian stydi iltakahvi: Monitulkintaiset vitsit Eevil Stöön lyriikoissa luomassa gangsta rap -satiiria
Hiltunen, Janika (2021)
2021
Suomen kielen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Finnish Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105104736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105104736
Tiivistelmä
Kielen monitulkintaisuus on ilmiö, joka liitetään usein kielen älykkääseen käyttöön esimerkiksi sanaleikkien muodossa. Tämän tutkielman tarkoituksena on laajentaa monitulkintaisuuden tutkimusta erilaisessa kontekstissa, joten tutkin kielen monitulkintaisilla ilmiöillä luotuja vitsejä suomalaisartisti Eevil Stöön rap-lyriikoissa, jotka ovat tyyliltään gangsta rap -satiiria. Gangsta rap on Suomessa harvinainen genre ja sen tutkiminen on sikäli mielenkiintoista, ettei rap-lyriikoista ole yleisestikään tehty Suomessa juurikaan aiempaa tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena on erotella aineistosta erilaisilla ilmiöillä tuotettuja monitulkintaisia vitsejä, ja näin saada myös selville tuottaako joku tai jotkut ilmiöt toisia ilmiöitä enemmän vitsejä. Sen jälkeen analysoin, miten löydettyjä vitsejä on hyödynnetty satiirin luomiseen.
Tutkimuskysymykseni ovat siis seuraavat:
1. Millaisia monitulkintaisia ilmiöitä on käytetty vitsien luomiseen Eevil Stöön rap-lyriikoissa?
2. Miten löydettyjä monitulkintaisia vitsejä hyödynnetään satiirin luomisessa?
Tutkimuksen aineistoon valikoitui 24 Eevil Stöön soolokappaletta, joista esittelen ne lyriikat, joissa ilmenee parhaiten monitulkintaisuutta. Kaikkia kappaleissa esiintyviä monitulkintaisia vitsejä ei ole sisällytetty tutkimukseen, vaan olen valikoinut 40 esimerkkiä, joissa monitulkintaisuutta ilmenee parhaiten. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen.
Polysemian avulla tuotettuja vitsejä esiintyi 19 esimerkissä, eli ylivoimaisesti eniten. Seuraavaksi eniten vitsejä tuotti syntaktinen monitulkintaisuus, jonka alle erittelin yhdeksän esimerkkiä. Morfologisesti monitulkintaisia esimerkkejä oli kuusi ja homofonisesti viisi. Homonyymisiä vitsejä esiintyi aineistoissa vain kerran.
Satiiri on ironinen tekstilaji, joka kritisoi ja ivaa jotakin kohdetta jäljittelemällä sen sisältöä. Eevil Stöön lyriikoissa satiirin kohde on yhdysvaltalainen gangsta rap, ja satiiria on luotu monin eri tavoin, monitulkintaisten vitsien ollessa vain yksi sen osa-alueista. Tässä tutkimuksessa monitulkintaisuuden avulla luodun satiirin tärkeimmiksi piirteiksi nousi älykkäänä pidetyn kielellisen leikittelyn yksinkertaistaminen sekä monitulkintaisuuden kääntäminen nurinkuriseksi. Nurinkurisuus ilmeni siten, että aineiston 21 esimerkissä monitulkintainen aines esiteltiin lyriikoissa ensin tavalla, joka jättää kuulijan odottamaan monitulkintaisuutta. Tämän jälkeen lyriikat jatkuvatkin odotustenvastaisesti antaen monitulkintaiselle ainekselle kirjaimellisen merkityksen.
Tutkimus on tapauskohtainen ja edustaa vain yhden satiiristen rap-artistin tuotantoa, eikä tuloksia voi ilman genren lyriikoiden tarkempaa tutkimusta yleistää edustavan tyypillistä gangsta rap -satiiria. Tutkimusta olisi siis hyvä jatkaa, laajentaen ainestoa käsittelemään useamman artistin tuotantoa. Näin olisi mahdollista saada selville, onko suomalaiselle satiiriselle gangsta rapille löydettävissä jotain kollektiivisesti tyypillistä sisältöä tai yleisesti käytettyjä kielellisiä ilmiöitä, jotka luovat gangsta rap -satiiria.
Tutkimuskysymykseni ovat siis seuraavat:
1. Millaisia monitulkintaisia ilmiöitä on käytetty vitsien luomiseen Eevil Stöön rap-lyriikoissa?
2. Miten löydettyjä monitulkintaisia vitsejä hyödynnetään satiirin luomisessa?
Tutkimuksen aineistoon valikoitui 24 Eevil Stöön soolokappaletta, joista esittelen ne lyriikat, joissa ilmenee parhaiten monitulkintaisuutta. Kaikkia kappaleissa esiintyviä monitulkintaisia vitsejä ei ole sisällytetty tutkimukseen, vaan olen valikoinut 40 esimerkkiä, joissa monitulkintaisuutta ilmenee parhaiten. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen.
Polysemian avulla tuotettuja vitsejä esiintyi 19 esimerkissä, eli ylivoimaisesti eniten. Seuraavaksi eniten vitsejä tuotti syntaktinen monitulkintaisuus, jonka alle erittelin yhdeksän esimerkkiä. Morfologisesti monitulkintaisia esimerkkejä oli kuusi ja homofonisesti viisi. Homonyymisiä vitsejä esiintyi aineistoissa vain kerran.
Satiiri on ironinen tekstilaji, joka kritisoi ja ivaa jotakin kohdetta jäljittelemällä sen sisältöä. Eevil Stöön lyriikoissa satiirin kohde on yhdysvaltalainen gangsta rap, ja satiiria on luotu monin eri tavoin, monitulkintaisten vitsien ollessa vain yksi sen osa-alueista. Tässä tutkimuksessa monitulkintaisuuden avulla luodun satiirin tärkeimmiksi piirteiksi nousi älykkäänä pidetyn kielellisen leikittelyn yksinkertaistaminen sekä monitulkintaisuuden kääntäminen nurinkuriseksi. Nurinkurisuus ilmeni siten, että aineiston 21 esimerkissä monitulkintainen aines esiteltiin lyriikoissa ensin tavalla, joka jättää kuulijan odottamaan monitulkintaisuutta. Tämän jälkeen lyriikat jatkuvatkin odotustenvastaisesti antaen monitulkintaiselle ainekselle kirjaimellisen merkityksen.
Tutkimus on tapauskohtainen ja edustaa vain yhden satiiristen rap-artistin tuotantoa, eikä tuloksia voi ilman genren lyriikoiden tarkempaa tutkimusta yleistää edustavan tyypillistä gangsta rap -satiiria. Tutkimusta olisi siis hyvä jatkaa, laajentaen ainestoa käsittelemään useamman artistin tuotantoa. Näin olisi mahdollista saada selville, onko suomalaiselle satiiriselle gangsta rapille löydettävissä jotain kollektiivisesti tyypillistä sisältöä tai yleisesti käytettyjä kielellisiä ilmiöitä, jotka luovat gangsta rap -satiiria.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9039]