Korkea puurakentaminen : osana kaupunkikeskustojen tiivistämispyrkimyksiä
Rantanen, Samu (2021)
Rantanen, Samu
2021
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105104764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105104764
Tiivistelmä
Yhdyskuntarakenne on hajautunut Suomessa laajemmalle kuin muissa Pohjoismaissa, minkä vuoksi infrastruktuurin ylläpito on kallista ja pitkät välimatkat lisäävät autoilua ja liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Kaupunkien tiivistäminen on yhdyskuntarakenteen eheyttämisen työkalu, jonka pyrkimyksenä on ennen kaikkea hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria tehokkaammin ja vähentää liikenteestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Eheyttämisen tavoitteita ovat myös palvelujen tasaisempi saavutettavuus, joukkoliikenteen toimivuus ja luonnonalueiden ja -varojen säästäminen. Kun kaupungit kasvavat tarpeeksi suuriksi, tiettyjen alueiden kysyntä kasvaa ja syntyy tarve rakentaa korkeammin. Vaikka korkeassa rakentamisessa rakennusmateriaalien ja energian käyttö ovat hyötyneliötä kohden suuremmat kuin matalassa rakentamisessa, ekologiset hyödyt saadaan tehokkaasta energia-, vesi- ja liikennejärjestelmien hyödyntämiskyvystä.
Rakennussektorilla syntyy kolmannes ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Jotta kansainvälisiin ja kansallisiin ilmastotavoitteisiin voidaan päästä, myös rakentamisessa on tapahduttava muutoksia. Puurakentamisen lisääminen on tunnistettu keino vähentää rakentamisesta aiheutuvia haitallisia päästöjä ja se onkin otettu osaksi kansainvälisiä ja kansallisia ilmasto-ohjelmia. Puu on Suomessa karttuva luonnonvara, sillä Suomen metsissä olevan puun määrä on kasvanut 60 % viimeisten 70 vuoden aikana. Puun käyttö tukee suomalaista metsäteollisuutta ja yhdessä niillä on suuri potentiaali osana ilmastohaasteiden ratkaisuja.
Työ jakautuu kolmeen päälukuun. Aluksi taustoitetaan korkean rakentamisen tarvetta ja yleistymistä yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja kaupunkien tiivistämispyrkimysten pohjalta. Työ tarkastelee korkean rakentamisen teknistaloudellisia, ekologisia sekä kaupunkikuvallisia ja -rakenteellisia vaikutuksia. Sen jälkeen käsitellään puurakentamisen tilaa ilmastotavoitteellisten lähtökohtien kautta ja perehdytään puun ominaisuuksiin rakennusmateriaalina ja sen rooliin osana kaupunkien täydennysrakentamista. Lopuksi tarkastellaan korkean puurakentamisen nykyistä tilaa, historiaa ja sen yleistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Mitkä asiat hidastavat korkeiden puurakentamishankkeiden yleistymistä ja millainen rooli korkealla puurakentamisella on tulevaisuuden rakennusmarkkinoilla?
Tutkimus osoittaa puurakentamisen suuren potentiaalin osana ilmastotavoitteiden ratkaisuja. Puurakentaminen on osoitettu kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi betonirakentamiselle, mutta alalla vallitsevat ennakkokäsitykset muuttuvat hitaasti. Koska korkea puurakentaminen on yleistynyt verrattain lyhyen ajan suomalaisessa rakentamisessa, sen pariin ei ole muodostunut vakiintuneita toimintatapoja ja korkean puurakentamisen hankkeet on nähty vielä yksittäisinä ja kokeellisina projekteina. Yleiset asenteet puurakentamista kohtaan ovat positiiviset ja yleisesti ottaen ihmiset toivoisivat lisää puurakentamista kunnissa. Osaamisen lisääminen ja tietoisuuden laajentaminen puurakentamisen eduista ovat tärkeitä tekijöitä puurakennushankkeiden yleistymisen kannalta tulevaisuudessa.
Rakennussektorilla syntyy kolmannes ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Jotta kansainvälisiin ja kansallisiin ilmastotavoitteisiin voidaan päästä, myös rakentamisessa on tapahduttava muutoksia. Puurakentamisen lisääminen on tunnistettu keino vähentää rakentamisesta aiheutuvia haitallisia päästöjä ja se onkin otettu osaksi kansainvälisiä ja kansallisia ilmasto-ohjelmia. Puu on Suomessa karttuva luonnonvara, sillä Suomen metsissä olevan puun määrä on kasvanut 60 % viimeisten 70 vuoden aikana. Puun käyttö tukee suomalaista metsäteollisuutta ja yhdessä niillä on suuri potentiaali osana ilmastohaasteiden ratkaisuja.
Työ jakautuu kolmeen päälukuun. Aluksi taustoitetaan korkean rakentamisen tarvetta ja yleistymistä yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja kaupunkien tiivistämispyrkimysten pohjalta. Työ tarkastelee korkean rakentamisen teknistaloudellisia, ekologisia sekä kaupunkikuvallisia ja -rakenteellisia vaikutuksia. Sen jälkeen käsitellään puurakentamisen tilaa ilmastotavoitteellisten lähtökohtien kautta ja perehdytään puun ominaisuuksiin rakennusmateriaalina ja sen rooliin osana kaupunkien täydennysrakentamista. Lopuksi tarkastellaan korkean puurakentamisen nykyistä tilaa, historiaa ja sen yleistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Mitkä asiat hidastavat korkeiden puurakentamishankkeiden yleistymistä ja millainen rooli korkealla puurakentamisella on tulevaisuuden rakennusmarkkinoilla?
Tutkimus osoittaa puurakentamisen suuren potentiaalin osana ilmastotavoitteiden ratkaisuja. Puurakentaminen on osoitettu kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi betonirakentamiselle, mutta alalla vallitsevat ennakkokäsitykset muuttuvat hitaasti. Koska korkea puurakentaminen on yleistynyt verrattain lyhyen ajan suomalaisessa rakentamisessa, sen pariin ei ole muodostunut vakiintuneita toimintatapoja ja korkean puurakentamisen hankkeet on nähty vielä yksittäisinä ja kokeellisina projekteina. Yleiset asenteet puurakentamista kohtaan ovat positiiviset ja yleisesti ottaen ihmiset toivoisivat lisää puurakentamista kunnissa. Osaamisen lisääminen ja tietoisuuden laajentaminen puurakentamisen eduista ovat tärkeitä tekijöitä puurakennushankkeiden yleistymisen kannalta tulevaisuudessa.