Miksi Suomessa on paljon parisuhdeväkivaltaa? : Sukupuolisensitiivinen näkökulma avaamassa historiallisia ja kulttuurisia tekijöitä

Abstract

Olen kandidaatintutkielmassani kiinnostunut naisiin kohdistuvasta parisuhdeväkivallasta Suomessa, sillä Suomen uutisoidaan olevan Euroopan väkivaltaisimpia maita naisille. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan suhtautuminen on muuttunut ajan saatossa, sillä naisasialiike, feministit ja ihmisoikeusaktivistit ovat 1800-luvulta lähtien vaatineet naisten aseman parantamista yhteiskunnassa. Parisuhdeväkivaltaan suhtautumista kuvaavat myös parisuhdeväkivaltatutkimuksen kentällä toisistaan poikkeavat koulukunnat, jotka keskustelevat siitä, onko parisuhdeväkivalta sukupuolistunut ilmiö vai ei ja onko se parisuhteen osapuolten vuorovaikutusongelma vai vallankäyttöä. Tutkielmani teoreettista viitekehystä ja näkökulmaani parisuhdeväkivaltatutkimukseen kuvaa sukupuolisensitiivisyyden käsite, joka tarkoittaa sukupuolitietoisuutta, eli sukupuolen olemassaolon ja vaikutusten huomioimista väkivaltateoissa. Koska näkökulmani on sukupuolisensitiivinen, lähestyn parisuhdeväkivaltaa sukupuolistuneena ilmiönä. Sukupuolistuneisuuden käsite kuvaa väkivallan piirteiden sekä sen kokemisen ja tekemisen eroavaisuuksia sukupuolen mukaan. Naiset kokevat yleisemmin intiimissä suhteessa tapahtuvaa väkivaltaa kotona ja se on piirteeltään toistuvaa. Miehet puolestaan kokevat väkivaltaa todennäköisemmin julkisessa tilassa toisen miehen tekemänä. Aineistonani toimii kolme sukupuolisensitiivisesti parisuhdeväkivaltaa käsittelevää kirjaa. Tarkastelen aineistostani, mitä selityksiä miesten tekemälle parisuhdeväkivallalle naisia kohtaan esitetään. Kiinnitän huomiota siihen, miten väkivaltaa selittävät tekijät liittyvät miessukupuoleen. Tutkimuskysymykseni on: Mitkä suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät selittävät Suomen korkeaa parisuhdeväkivaltatasoa sukupuolistuneen väkivallan tutkijoiden mukaan? Sukupuolisensitiivinen näkökulma avaa parisuhdeväkivallassa sukupuolen merkitystä erityisesti historiallisissa ja kulttuurisissa tekijöissä. Merkittävää tutkimukseni tuloksissa on patriarkaalisten käytänteiden näkyminen vahvasti väkivaltaa selittävinä tekijöinä. Patriarkaalisia käytänteitä kuvaavat tuloksissani naisen ja miehen historiallisesti eriarvoinen asema, miesvaltaiset väkivaltaan oikeutetut instituutiot sekä mieskulttuuri, jossa miesten elämään kuuluu väkivaltaan oppiminen ja väkivallan normalisointi. Näin ollen sukupuolisensitiivisen näkökulman avulla voidaan selittää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja miesten väkivaltatekoja kulttuurin ja historian kautta.