Poikkeuksellinen uhka vai poikkeukselliset toimet?: Suomen, Ruotsin ja Yhdistyneiden kuningaskuntien hallitusten viestintä koronaviruspandemiasta

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Suomen, Ruotsin ja Yhdistyneiden kuningaskuntien hallitusten koronapandemiaviestintää vuonna 2020. Tarkastelu alkaa kunkin hallituksen kohdalla WHO:n pandemiaksi julistamisen ajankohdasta – kukin hallitus nimittäin piti melko piakkoin aiheesta oman tiedotustilaisuutensa. Seuraavat kaksi tiedotustilaisuutta on kaikkien tarkasteltavien hallitusten osalta valittu siten, että ne osuvat mahdollisimman lähelle sekä kevätkesän että syksytalven 2020 tartuntahuippuja. Kehysanalyysin avulla on pyritty tarkastelemaan viestinnässä tapahtuvia mahdollisia muutoksia alun ensimmäisestä tiedotustilaisuudesta eteenpäin pandemian kehityksen mukaisesti. Ensimmäiset tiedotustilaisuudet keväällä olivat pitkälti yleisiä tilannekatsauksia aiheeseen. Hallitukset toimivat aiemmin tuntemattoman viruksen kanssa eikä pandemian kaikkia ulottuvuuksia vielä tunnettu. Ajan kuluessa uudet ulottuvuudet alkoivat kuitenkin selkeytyä. Huomattiin, että koronaviruksen aiheuttaman taudin suorien vaikutusten lisäksi myös hallitusten oma toiminta saattoi aiheuttaa yhteiskunnissa monenlaisia seurauksia, tai jo aiemmin olemassa olleita puutteita alettiin havaita uudessa kontekstissa. Vaikka tavoitteena saattoikin olla riskiryhmien ja laajemmin terveyden ja elämän suojeleminen, ajan kuluessa huoli alkoi nousta esimerkiksi terveydenhuollon resurssien tai vanhustenhoidon tilan suhteen. Tiedotustilaisuuksissa suuriksi kehyksiksi nousivat yleisesti ottaen toimet sekä tilannekuva -kehyskokonaisuudet, joista ensimmäinen piti sisällään muun muassa toimista informoinnin, niiden perustelun, vaikutukset sekä oikeudellisen puolen, jälkimmäinen puolestaan esimerkiksi valtiokohtaisen tilannekuvan, kehityksen sekä mahdollisen kehityksen. Eroavaisuuksia niin hallitusten välillä kuin niiden sisälläkin on havaittavissa. Suomi luotti tiedotustilaisuuksien viestinnässä täysin ministereihin, Ruotsi otti ministerien lisäksi mukaan pari asiantuntijaa. Asiantuntijoiden rooli oli kuitenkin suurimmillaan Yhdistyneiden kuningaskuntien tiedotustilaisuuksissa, jossa paikalla oli pääministerin tai sosiaali- ja terveydenhuollon ministerin lisäksi vain lääketieteen ja hoiva-alan asiantuntijoita. Asiantuntijoiden läsnäolon lisäksi hallitukset vetosivat viestinnässään myös erilaisiin auktoriteetteihin, kuten vaikkapa muihin asiantuntijoihin ja asiantuntijaryhmiin, kansanterveysviranomaisiin tai suoraan tieteeseen.

Hallitukset käyttivät eri kehyksiä ja kehykset painottuivat eri tavoin pandemian kehittyessä. Sektorikohtaisten ministerien ja asiantuntijoiden erityisalat ennakoivat pääosin sitä, mistä nämä tulisivat tiedotustilaisuudessa puhumaan. Yleisellä tasolla voitiin kuitenkin havaita tiedotustilaisuuksia määrittäviä teemoja kaikkien puhujien osalta. Suomen alun tilannekatsauksen jälkeen toisessa tiedotustilaisuudessa tarkasteltiin taloutta lisätalousarvion ja julkisen talouden suunnitelman kontekstissa, kolmannessa puolestaan tiedotustilaisuutta määritti tilannekuvan heikkeneminen. Ruotsi puolestaan alun tarkasteluvaiheen jälkeen kertoi toisessa tiedotustilaisuudessa asettamastaan koronakomissiosta ja kolmannessa puolestaan kävi läpi vanhustenhuollon ja hallituksen toimivaltuuksien tilannetta ja näiden muuttamista. Yhdistyneiden kuningaskuntien osalta yleiskatsauksen jälkeen tarkasteltiin toisessa tiedotustilaisuudessa muun muassa suojavarusteita, kolmannessa puolestaan rokotusten alkaminen oli puheiden keskiössä. Tilanne on ollut monessa mielessä hallituksille poikkeuksellinen. Poikkeuksellisessa tilanteessa on päädytty toteuttamaan myös poikkeuksellisia toimia, sellaisia, mitä ei muussa kontekstissa olisi tehty. Tilanteen vakavuus tulee ilmi kaikkien tarkasteltavien hallitusten kohdalla. Poikkeukselliset toimet kuvattiin toteutettavaksi siis vain ikään kuin pakon vaatiessa, vastauksena tilanteeseen. Tämä ainakin oli hallitusten viestinnän ytimessä, riippumatta siitä, käsiteltiinkö esimerkiksi kansalaisille osoitettuja ohjeita, kokoontumisrajoituksia, hallituksen toimivaltuuksien laajaa soveltamista, rokotuksia tai taloudellisia tukiaisia.