Alueellisten toimijoiden sidosryhmävuorovaikutus kiertotalouden kontekstissa

Abstract

Kestävyysongelmat, kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, ovat aikakautemme suurimpia globaaleita haasteita ratkottaviksi. Viime vuosina kiertotaloutta on esitetty ratkaisuksi näihin haasteisiin. Kiertotaloudessa pyritään uudenlaiseen talouden perustaan, jossa materiaalit kiertävät ja jätteiden määrä minimoidaan. Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää perustavanlaatuista muutosta sekä monipuolista yhteistyötä yhteiskunnan eri sektoreita edustavien sidosryhmien kesken. Tämä tutkimus käsittelee alueellisten toimijoiden sidosryhmävuorovaikutusta kiertotalouden kontekstissa. Alueellisilla toimijoilla tarkoitetaan tämän tutkimuksen yhteydessä suomalaisia kaupunkeja, maakuntaliittoja ja alueellisia kehittämisorganisaatioita, jotka edustavat julkista sektoria. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten alueelliset toimijat jäsentävät sidosryhmävuorovaikutustaan kiertotalouden kontekstissa. Jäsentämisellä tarkoitetaan sitä, miten alueelliset toimijat kuvaavat sidosryhmävuorovaikutusta, sen tavoitteita ja toteutusta. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat kiertotalouteen liittyvä teoria ja sidosryhmävuorovaikutuksen teoria. Tutkimuksen aineisto muodostuu seitsemästätoista teemahaastattelusta, joissa haastateltiin alueellisten toimijoiden edustajia. Aineisto analysoitiin kaksivaiheisella laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kiertotalous yhdistää ilmiönä alueellisia toimijoita ja sidosryhmiä, kuten yrityksiä, korkeakouluja, päättäjiä ja kansalaisia. Alueelliset toimijat arvostavat kiertotalouden ympärillä tapahtuvaa sidosryhmäyhteistyötä ja ovat valmiita panostamaan resurssejaan yhteistyön lisäämiseen ja kehittämiseen. Kiertotalouden kontekstissa tapahtuvan sidosryhmävuorovaikutuksen tavoitellaan heijastuvan positiivisesti alueen elinvoimaisuuteen ja kestävään kehitykseen. Lisäksi alueelliset toimijat haluavat näyttäytyä kiertotalouden edelläkävijöinä ja tukea Suomen tavoitetta olla johtava kiertotalousmaa. Alueelliset toimijat panostavat tällä hetkellä kiertotalouden viestintään ja kehittävät yhdessä sidosryhmien kanssa kiertotalouden käytänteitä erilaisten kokeilujen ja yhteishankkeiden muodossa. Kiertotalouden kontekstissa tapahtuvan yhteistyön nähdään heijastuvan positiivisesti talouteen ja ympäristöön. Kiertotalouden edistämistä voivat hidastaa ja vaikeuttaa erilaiset tilannetekijät, kuten sidosryhmien ristiriitaiset intressit ja kiertotalouden käsitteen tulkintaerot. Tutkimustulosten ja aiemman kirjallisuuden perusteella tutkimuksessa esitetään kolme johtopäätöstä. Näistä ensimmäinen toteaa, että alueelliset toimijat kokevat sidosryhmävuorovaikutuksen tärkeäksi kiertotalouteen siirtymisen kannalta ja haluavat omalla toiminnallaan mahdollistaa yhteistyötä. Toinen johtopäätös puolestaan kuvaa, että alueelliset toimijat tavoittelevat kiertotalouden kontekstissa tapahtuvalla sidosryhmävuorovaikutuksella vaikuttavuutta aina alueelliselta tasolta globaaliin mittakaavaan. Kolmas johtopäätös taas tuo ilmi, että alueellisten toimijoiden sidosryhmävuorovaikutuksen toteutus painottuu tällä hetkellä kiertotalouden suunnittelu- ja kehitystyöhön.