Korjaustarpeet kuntien omissa kiinteistöissä
Gummerus, Riikka (2021)
Gummerus, Riikka
2021
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105074619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105074619
Tiivistelmä
Korjausvelka eli korjausvaje on Suomessa erittäin suurta. Korjausvelalla tarkoitetaan rahamäärää, joka olisi pitänyt investoida rakennuksiin, jotta ne olisivat hyvässä kunnossa käytön kannalta. Kuntien korjausvelka on noin 2,7 miljardia euroa, joka on noin 5,4−9 % Suomen korjausvelan määrästä. Suomen korjausvelan määrä on noin 30−50 miljardia euroa. Kuntien nykyisellä investointitahdilla ei tätä korjausvelkaa saada kuitattua, koska korjausvelkaa syntyy koko ajan lisää.
Korjausvelan kasvu pitäisi saada laskuun, joten tästä syystä haluttiin tutkia, olisiko jossain rakentamisen osa-alueessa mahdollista vähentää korjausvelkaa. Tutkimuksen kohteeksi valikoitui kuntien kiinteistöt, joita voivat olla, esimerkiksi koulut ja kirjastot. Kunnat valikoituivat tutkittavaksi sen vuoksi, koska niissä korjaustarpeet ovat melko samanlaisia. Tutkimuksessa lähdetään selvittämään, millaisia kiinteistöjä kunnat omistavat, millaisia korjaustarpeita kunnilla on ja mistä ne johtuvat. Tutkimuksen päätavoite on vastata kysymykseen, mistä syistä kunnissa korjataan.
Tutkimuksessa haastateltiin neljän Kalajokilaakson kunnan kiinteistöjen hallinnasta vastaavia henkilöitä. Haastatteluissa saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Korjaamisen syistä haastatteluissa nousi eniten esille peruskorjaukset sekä ilmastointiongelmista johtuvat korjaukset. Kyseisiin korjaustarpeisiin on vaikea vaikuttaa, koska ne ovat välttämättömiä rakennuksen kunnossapidon kannalta. Korjaamisen syyt kuiten kin ovat yleisesti ottaen sellaisia, joilta ei voida välttyä. Jotta kiinteistöt saataisiin pidettyä kunnossa, tulisi niihin tehdä tarpeelliset korjaukset ajallaan ja valvoa rakentamista kunnolla.
Kunnat investoivat korjaamiseen liian vähän ja tästä syystä korjausvelka kasvaa koko ajan. Kuntien tulisikin ymmärtää, että investoinnin lisääminen korjauskohteisiin olisi ratkaisu heidän korjausvelkansa vähentämiseen.
Korjausvelan kasvu pitäisi saada laskuun, joten tästä syystä haluttiin tutkia, olisiko jossain rakentamisen osa-alueessa mahdollista vähentää korjausvelkaa. Tutkimuksen kohteeksi valikoitui kuntien kiinteistöt, joita voivat olla, esimerkiksi koulut ja kirjastot. Kunnat valikoituivat tutkittavaksi sen vuoksi, koska niissä korjaustarpeet ovat melko samanlaisia. Tutkimuksessa lähdetään selvittämään, millaisia kiinteistöjä kunnat omistavat, millaisia korjaustarpeita kunnilla on ja mistä ne johtuvat. Tutkimuksen päätavoite on vastata kysymykseen, mistä syistä kunnissa korjataan.
Tutkimuksessa haastateltiin neljän Kalajokilaakson kunnan kiinteistöjen hallinnasta vastaavia henkilöitä. Haastatteluissa saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Korjaamisen syistä haastatteluissa nousi eniten esille peruskorjaukset sekä ilmastointiongelmista johtuvat korjaukset. Kyseisiin korjaustarpeisiin on vaikea vaikuttaa, koska ne ovat välttämättömiä rakennuksen kunnossapidon kannalta. Korjaamisen syyt kuiten kin ovat yleisesti ottaen sellaisia, joilta ei voida välttyä. Jotta kiinteistöt saataisiin pidettyä kunnossa, tulisi niihin tehdä tarpeelliset korjaukset ajallaan ja valvoa rakentamista kunnolla.
Kunnat investoivat korjaamiseen liian vähän ja tästä syystä korjausvelka kasvaa koko ajan. Kuntien tulisikin ymmärtää, että investoinnin lisääminen korjauskohteisiin olisi ratkaisu heidän korjausvelkansa vähentämiseen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8907]