Puurakentamisen hiilijalanjälki Suomessa : Vähähiilisen rakentamisen ohjauskeinot
Virtanen, Janina (2021)
Virtanen, Janina
2021
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105064579
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105064579
Tiivistelmä
Maailmanlaajuisesti tärkeimpiä ympäristötavoitteita ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Suomi on kansainvälisten sopimusten kautta ja EU-jäsenvaltiona sitoutunut vähentämään huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjään. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Suomen on saatava rakennetun ympäristön päästöt laskuun, sillä kolmasosa Suomen sekä maapallon hiilidioksidipäästöistä syntyy rakennussektorista. Puurakentamisen on todettu vähentävän päästöjä, sillä puu sitoo itseensä ilmakehän hiilidioksidia. Näin ollen puulla on matala hiilijalanjälki muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna.
Tässä työssä tarkastellaan Suomen hallitusohjelman ilmastopoliittisia keinoja, joilla tavoitellaan hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Tutkielmassa käsitellään vain sellaisia ilmastopoliittisia hankkeita, jotka koskevat rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämistä – erityisesti puurakentamisen näkökulmasta. Työ perustuu aiheesta julkaistuun kirjallisuuteen sekä julkaisuihin. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella tällä hetkellä meneillään olevia ilmastopoliittisia ohjauskeinoja.
Tutkielma alkaa työn kannalta tärkeimpien käsitteiden määrittelyllä ja globaalin sekä Suomen tilanteen taustoituksella. Tämän jälkeen tarkastellaan erilaisia ohjauskeinoja, joilla Suomen hallitus tavoittelee vähähiilistä rakentamista. Tarkasteltavat ohjauskeinot ovat vähähiilisen rakentamisen tiekartta, raja-arvo-ohjaus, rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä, rakentamisen päästötietokanta, taloudelliset ohjauskeinot, puurakentamisen ohjelma sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistus. Tutkielman lopuksi on yhteenveto, jossa analysoidaan ilmenneitä ohjauskeinoja ja niiden toimivuutta.
Tutkielmasta ilmenee, että ohjauskeinojen toimivuuden tarkastelu on vielä verraten hankalaa, sillä osa ohjauskeinoista on vasta suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Työhön valikoituneet keinot ovat vain pieni, mutta tärkeä osa suurta ilmastotavoitetta. Työstä ilmenee, että näiden ohjauskeinojen lisäksi tarvitaan lisää toimenpiteitä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Ohjauskeinojen suunnittelussa, valmistelussa, toteutuksessa, seurannassa sekä arvioinnissa on otettava huomioon lukuisia seikkoja. Ohjauskeinojen onnistumiselle on tärkeää niiden huolellinen suunnittelu ja toteuttaminen sekä ohjauskeinojen yhteisvaikutusten huomioon ottaminen. Näiden lisäksi ohjauskeinojen toteutusta sekä vaikuttavuutta tulee seurata ja arvioida.
Tässä työssä tarkastellaan Suomen hallitusohjelman ilmastopoliittisia keinoja, joilla tavoitellaan hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Tutkielmassa käsitellään vain sellaisia ilmastopoliittisia hankkeita, jotka koskevat rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämistä – erityisesti puurakentamisen näkökulmasta. Työ perustuu aiheesta julkaistuun kirjallisuuteen sekä julkaisuihin. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella tällä hetkellä meneillään olevia ilmastopoliittisia ohjauskeinoja.
Tutkielma alkaa työn kannalta tärkeimpien käsitteiden määrittelyllä ja globaalin sekä Suomen tilanteen taustoituksella. Tämän jälkeen tarkastellaan erilaisia ohjauskeinoja, joilla Suomen hallitus tavoittelee vähähiilistä rakentamista. Tarkasteltavat ohjauskeinot ovat vähähiilisen rakentamisen tiekartta, raja-arvo-ohjaus, rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä, rakentamisen päästötietokanta, taloudelliset ohjauskeinot, puurakentamisen ohjelma sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistus. Tutkielman lopuksi on yhteenveto, jossa analysoidaan ilmenneitä ohjauskeinoja ja niiden toimivuutta.
Tutkielmasta ilmenee, että ohjauskeinojen toimivuuden tarkastelu on vielä verraten hankalaa, sillä osa ohjauskeinoista on vasta suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Työhön valikoituneet keinot ovat vain pieni, mutta tärkeä osa suurta ilmastotavoitetta. Työstä ilmenee, että näiden ohjauskeinojen lisäksi tarvitaan lisää toimenpiteitä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Ohjauskeinojen suunnittelussa, valmistelussa, toteutuksessa, seurannassa sekä arvioinnissa on otettava huomioon lukuisia seikkoja. Ohjauskeinojen onnistumiselle on tärkeää niiden huolellinen suunnittelu ja toteuttaminen sekä ohjauskeinojen yhteisvaikutusten huomioon ottaminen. Näiden lisäksi ohjauskeinojen toteutusta sekä vaikuttavuutta tulee seurata ja arvioida.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]