Torde vara i Övre Tör : Användningen av hjälpverbet torde i olika sammanhang

Abstract

I denna avhandling pro gradu undersöks användningen av det epistemiska hjälpverbet torde i olika genrer. Den första forskningsfrågan är att utreda hur ofta verbet och dess olika uttrycksformer förekommer i olika genrer och olika slags kontexter. Av de mindre vanliga uttrycksformerna är främst den morfologiska presensformen tör att notera, vilken enligt litteraturen har gett vika för formen torde, som ursprungligen är ett preteritum men som fått en presensbetydelse, samt som ett annat särfall den normala formen torde i betydelsen ’bör lämpligen, begärs’. Den andra forskningsfrågan är att identifiera de typiska situationer där det perfektuella hjälpverbet ha utelämnas i dåtidsformer mellan torde och supinum.

Studien är av synkronisk natur och fokuserar på språkbruket på 1990-talet och framåt. Metoden är korpuslingvistik, särskilt frekvensanalys. Förutom den kvantitativa utgångspunkten behandlas materialet även kvalitativt. För att kunna jämföra undersöks frekvensen av torde i förhållande till adverb med liknande betydelse, exempelvis förmodligen, sannolikt osv.

Materialet består av Språkbankens korpusar, som användes genom tjänsten Korp. Språkbanken upprätthålls av Göteborgs universitet. Å ena sidan söktes i alla Korps fritt tillgängliga korpusar i det s.k. Moderna-läget. Å andra sidan utvaldes sju korpusar som representerar var sin genre och vilkas träffar jag gått noggrannare manuellt igenom och räknat felaktiga träffar, träffar som är för gamla med tanke på studien samt dubbletter. Som felaktiga klassificerades sådana fall där skribenten tydligen verkade ha avsett ett annat lexem samt fall där XML-texten bakom korpusen hade annoterats fel.

Studien visar att torde används på högre stilnivåer mera än på andra stilnivåer, vilket var förväntat. Verbet förekommer oftare i akademiska än i skönlitterära texter fast bägge kan uppvisa högre stil. Presensformen tör förekommer sällan i materialet, likaså formen torde i betydelsen ’bör lämpligen, begärs’. Allt som allt kan torde anses vara tämligen vanlig i sakprosa; i somliga korpusar var det näst vanligast av de alternativa uttryckssätten. Vad gäller bortfallet av det perfektuella hjälpverbet ha, korrelerar antalet bestämningar mellan torde och supinum med sannolikheten av bortfallet i materialet: ha utelämnas sannolikare om det finns tunga bestämningar. Större genreskillnader hittades inte för denna forskningsfråga; vanligast förekom bortfallet, kanske lite förvånande, i korpusen Poeter.se, som innehåller amatörlyrik.

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään ruotsin kielen episteemisen modaaliapuverbin torde käyttöä eri genreissa. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on selvittää, missä genreissa ja millaisissa käyttöyhteyksissä verbi ja sen eri ilmenemismuodot esiintyvät enemmän ja missä vähemmän. Erikoisemmista ilmenemismuodoista kyseeseen tulevat ennen kaikkea morfologinen preesensmuoto tör, joka jo kirjallisuuden mukaan on joutunut antamaan tilaa muodolle torde, joka on alun perin preteriti, mutta saanut preesensin merkityksen, sekä toisena erikoistapauksena normaalin muodon torde käyttö merkityksessä ’pyydetään’. Toisena tutkimuskysymyksenä on selvittää, missä tilanteissa perfektuaalinen apuverbi ha tyypillisimmin jää pois mennyttä aikaa ilmaisevissa rakenteissa torde-apuverbin ja supiinin välistä.

Tutkimus on luonteeltaan pääosin synkroninen ja keskittyy 1990-luvun ja sitä nuorempaan kielenkäyttöön. Menetelmänä on korpuslingvistiikka, erityisesti frekvenssianalyysi. Määrällisen lähestymistavan lisäksi aineistoa käsitellään myös laadulllisesti. Vertailukohdan saamiseksi torde-verbin frekvenssiä suhteutetaan suunnilleen samanmerkityksisiin adverbeihin, kuten förmodligen, sannolikt jne.

Aineistona on joukko Språkbankenin korpuksia, joita käytettiin Korp-nimisen palvelun kautta. Språkbankenia ylläpitää Göteborgin yliopisto. Yhtäältä haettiin kaikista Korpin vapaasti haettavissa olevista korpuksista ns. Moderna-tilassa. Toisaalta valittiin tarkemmin seitsemän eri genreja edustavaa korpusta, joiden osalta olen käynyt osumat tarkemmin manuaalisesti läpi ja laskenut osumista virheelliset osumat, tutkimuksen kannalta liian vanhat osumat ja kaksoiskappaleet. Virheellisiksi määriteltiin tapaukset, joissa kirjoittaja selvästi näytti tarkoittaneen jotakin muuta lekseemiä, sekä tapaukset, joissa korpuksen taustalla oleva XML-teksti oli annotoitu väärin.

Tutkimus osoittaa, että torde-verbiä käytetään korkeammissa tyylilajeissa enemmän kuin muissa, kuten oli oletettukin. Tieteellisissä teksteissä verbiä käytetään enemmän kuin kaunokirjallisissa, vaikka molemmissa voi esiintyä korkeampaa tyyliä. Preesensmuotoa tör ei aineistossa juuri esiinny, ei liioin muotoa torde merkityksessä ’pyydetään’. Kaiken kaikkiaan torde-verbiä voidaan pitää asiateksteissä melko yleisenä; muutamissa korpuksissa se oli toisiksi yleisin vastaavista ilmaisutavoista. Perfektuaalisen apuverbin ha poisjätöstä havaittiin, että torde-verbin ja supiinin välissä olevien määritteiden määrä korreloi aineistossa poisjätön todennäköisyyden kanssa: ha jää pois todennäköisemmin, jos mukana on raskaita määritteitä. Genre-eroja ei tämän tutkimuskysymyksen osalta juuri löytynyt; eniten poisjättöä esiintyi, ehkä hieman yllättäen, amatöörilyriikkaa sisältävässä Poeter.se-korpuksessa.