Tehtaan saneeraus asuinkäyttöön : Lapinniemen kehräämö edelläkävijänä
Nurminen, Misa (2021)
Nurminen, Misa
2021
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105064570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105064570
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintyö tutkii, millainen edelläkävijän asema Lapinniemen kehräämön saneerauksella oli Tampereen teollisuusrakennusten uusiokäytössä ja asuntojen suunnittelussa tehtaaseen. Kehräämö oli ensimmäinen iso tehdasrakennus, joka Tampereella saneerattiin pääasiassa asuinkäyttöön. Työn tarkoituksena on selvittää, miksi tällaiseen uraauurtavaan ratkaisuun päädyttiin, miten edelläkävijän rooli näkyi hankkeessa ja millaista kehitystä se loi. Edelläkävijyydellä tässä yhteydessä tarkoitetaankin ennen kaikkea kohdattujen ongelmien ja ratkaisuiden uutuutta, sekä oppia, jota saneerauksesta saatiin.
Työ muodostuu kolmesta osasta: taustoista, varsinaisesta hankkeesta ja vertailusta nykypäivään. Taustoissa kartoitetaan aluksi kohteen historia ja taustalla vaikuttaneet yhteiskunnalliset ilmiöt. Itse saneerausta käsitellään Tampereen teknillisellä yliopistolla siitä tehtyjen tutkimusten ja diplomitöiden perusteella. Näiden aikalaislähteiden lisäksi tutkimusta varten haastateltiin hankkeen projektiarkkitehtia. Käsittely jakautuu kahteen osaan. Ensin selvitetään uusiokäytön valinnan syitä, sen jälkeen valinnasta seuranneita ongelmia ja ensimmäistä kertaa tehtyjä uusia ratkaisuja. Työn viimeisessä osassa kehräämöstä tehtyjä huomioita vertaillaan 2020-luvulla saneerattavaan Pyynikin Trikooseen. Trikoon pääsuunnittelijan haastattelun, kaava-aineiston ja rakennushistoriaselvityksen perusteella päätellään, millaista kehitystä kolmenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut.
Tutkimuksessa selviää, että kehräämöstä tuli edelläkävijä monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Yleinen mielipide oli vasta alkanut puoltaa teollisuusrakennusten säilyttämistä, ja niiden tyhjennyttyä uusiokäytölle tarvittiin nopeasti monipuolisia ratkaisuja. Lapinniemi oli asuinkäytön kannalta suotuisalla paikalla, ja valinnalle löytyi sekä taloudellisia, että yhteiskunnallisia perusteita. Aikalaislähteiden ja projektiarkkitehdin haastattelun perusteella kuitenkin todetaan, että edelläkävijän asema ei ollut helppo. Erityisesti tehdasrakennukselle tyypillinen suuri runkosyvyys ja haastava kerroskorkeus aiheuttivat asuntosuunnittelulle uusia ongelmia, eivätkä kaikki löydetyt ratkaisut olleet virheettömiä. Siitä huolimatta jotkin kehräämön piirteet ovat sellaisenaan edelleen ajankohtaisia ja toimivia. Olennaisinta saneerauksen edelläkävijän roolille on kuitenkin sen tärkeys osana myöhempää kehitystä. Kehräämö oli edelläkävijä muutoksessa, joka on tapahtunut sekä tehdasrakennusten säilyttämisessä ja korjausrakentamisen osaamisessa, että monimuotoisemman kaupunkiasumisen ja asuntosuunnittelun kehityksessä.
Työ muodostuu kolmesta osasta: taustoista, varsinaisesta hankkeesta ja vertailusta nykypäivään. Taustoissa kartoitetaan aluksi kohteen historia ja taustalla vaikuttaneet yhteiskunnalliset ilmiöt. Itse saneerausta käsitellään Tampereen teknillisellä yliopistolla siitä tehtyjen tutkimusten ja diplomitöiden perusteella. Näiden aikalaislähteiden lisäksi tutkimusta varten haastateltiin hankkeen projektiarkkitehtia. Käsittely jakautuu kahteen osaan. Ensin selvitetään uusiokäytön valinnan syitä, sen jälkeen valinnasta seuranneita ongelmia ja ensimmäistä kertaa tehtyjä uusia ratkaisuja. Työn viimeisessä osassa kehräämöstä tehtyjä huomioita vertaillaan 2020-luvulla saneerattavaan Pyynikin Trikooseen. Trikoon pääsuunnittelijan haastattelun, kaava-aineiston ja rakennushistoriaselvityksen perusteella päätellään, millaista kehitystä kolmenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut.
Tutkimuksessa selviää, että kehräämöstä tuli edelläkävijä monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Yleinen mielipide oli vasta alkanut puoltaa teollisuusrakennusten säilyttämistä, ja niiden tyhjennyttyä uusiokäytölle tarvittiin nopeasti monipuolisia ratkaisuja. Lapinniemi oli asuinkäytön kannalta suotuisalla paikalla, ja valinnalle löytyi sekä taloudellisia, että yhteiskunnallisia perusteita. Aikalaislähteiden ja projektiarkkitehdin haastattelun perusteella kuitenkin todetaan, että edelläkävijän asema ei ollut helppo. Erityisesti tehdasrakennukselle tyypillinen suuri runkosyvyys ja haastava kerroskorkeus aiheuttivat asuntosuunnittelulle uusia ongelmia, eivätkä kaikki löydetyt ratkaisut olleet virheettömiä. Siitä huolimatta jotkin kehräämön piirteet ovat sellaisenaan edelleen ajankohtaisia ja toimivia. Olennaisinta saneerauksen edelläkävijän roolille on kuitenkin sen tärkeys osana myöhempää kehitystä. Kehräämö oli edelläkävijä muutoksessa, joka on tapahtunut sekä tehdasrakennusten säilyttämisessä ja korjausrakentamisen osaamisessa, että monimuotoisemman kaupunkiasumisen ja asuntosuunnittelun kehityksessä.