Kenttätätejä ja terveysneuvontaa: lastensuojelun ennaltaehkäisevät toimet Tampereella 1922-1925
Sipponen, Anna-Emilia (2021)
Sipponen, Anna-Emilia
2021
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105064548
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105064548
Tiivistelmä
Voidaan ajatella, että 1920-luku oli lastensuojelun kehityksen kultakautta ja tehdyn työn seurauksena saatettiin voimaan Suomen ensimmäinen lastensuojelulaki vuonna 1936. Uudistus oli merkittävä, koska Suomi on ensimmäinen Pohjoismaa, joka on sisällyttänyt lastensuojelulakiinsa ennaltaehkäiseviä periaatteita. Ennaltaehkäisy, varhainen tuki ja turvallinen kasvuympäristö ovat edelleen lastensuojelun toiminnan keskiössä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vuonna 1922 toimintansa aloittaneen Tampereen lastensuojelulautakunnan alle kouluikäisiin lapsiin kohdistamia käytännön toimia ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Tarkastelen myös sitä, miten toimet perusteltiin. Aineisto koostuu lastensuojelulautakunnan jälkeensä jättämistä dokumenteista; vuosikertomuksista, kirjeistä, pöytäkirjoista ja lastenvalvojan asiakirjavihoista, joista yksittäisiin lapsiin kohdistetut toimet käyvät ilmi. Aineistolähtöisen tutkimusotteen avulla erottelin lastensuojelulautakunnan toimista neljä tasoa: virkamiesten välinen kanssakäyminen, neuvonta ja ohjaus, kanssakäyminen lasten kanssa sekä lastensuojelun toimintaympäristön kehittäminen.
Vaikka 1920-luvun poliittinen ja yhteiskunnallinen ilmapiiri on havaittavissa tehdyistä toimista ja päätöksistä, on myös ymmärrys ja aidot pyrkimykset lapsen parhaaksi toimimiseen tulevat näkyviksi. Lastensuojelulautakunnan käytännön työ painottui toimintatapojen yhdenmukaistamiseen ja toimipisteiden saattamiseen tarkoituksenmukaisiksi. Terveysneuvonta oli keskeistä ja se kohdistui äitien ohella myös lapsiin, joita opetettiin huolehtimaan itsestään. Terveysneuvonnalla pyrittiin paitsi vaikuttamaan siihen, miten lapsia kasvatettiin myös lapsikuolleisuuteen, joka vielä 1920-luvun alkupuolella oli merkittävä ongelma. Aikakauden lastensuojelun köyhäinhoidollisesta leimasta huolimatta sen pariin alettiin hakeutua enenevässä määrin, joskin osin pakon sanelemana. Lapset kuitenkin mitä ilmeisemmin viihtyivät niin tarhassa kuin leikkikentillä, joiden suosio kasvoi vuosi vuodelta. Monista aikakauden lastensuojelun keinoista on sittemmin muodostunut hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä palveluita.
Vaikka 1920-luvun poliittinen ja yhteiskunnallinen ilmapiiri on havaittavissa tehdyistä toimista ja päätöksistä, on myös ymmärrys ja aidot pyrkimykset lapsen parhaaksi toimimiseen tulevat näkyviksi. Lastensuojelulautakunnan käytännön työ painottui toimintatapojen yhdenmukaistamiseen ja toimipisteiden saattamiseen tarkoituksenmukaisiksi. Terveysneuvonta oli keskeistä ja se kohdistui äitien ohella myös lapsiin, joita opetettiin huolehtimaan itsestään. Terveysneuvonnalla pyrittiin paitsi vaikuttamaan siihen, miten lapsia kasvatettiin myös lapsikuolleisuuteen, joka vielä 1920-luvun alkupuolella oli merkittävä ongelma. Aikakauden lastensuojelun köyhäinhoidollisesta leimasta huolimatta sen pariin alettiin hakeutua enenevässä määrin, joskin osin pakon sanelemana. Lapset kuitenkin mitä ilmeisemmin viihtyivät niin tarhassa kuin leikkikentillä, joiden suosio kasvoi vuosi vuodelta. Monista aikakauden lastensuojelun keinoista on sittemmin muodostunut hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä palveluita.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]