Sisäpiirikaupat arvopaperimarkkinoilla

Abstract

Aiemmat tieteelliset tutkimukset käsittelevät sisäpiiritiedon väärinkäyttöä lähinnä yhtiöiden ominaisuuksien ja kaupankäyntikustannusten näkökulmasta. Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee edellisten näkökulmien lisäksi sisäpiirikaupankäynnin ominaispiirteitä, lainsäädännön ennaltaehkäisevää vaikutusta ja markkinoiden ennustamista sisäpiirikaupankäynnin avulla. Työn tavoitteena on löytää arvopaperimarkkinoiden toiminnassa tapahtuvat muutokset sisäpiirikauppojen seurauksena. Tutkimuskohteena ovat yleisesti suuret pörssiyhtiöt. Työ koostuu kahdesta pääosasta: teoria- ja tutkimusosasta. Teoriaosa pohjautuu yleisiin käsityksiin sisäpiiritiedon käyttämisestä ja EU:n voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tutkimusosa puolestaan sisältää 23 tieteellisen julkaisun tuloksia ja havaintoja.

Tutkimuksen taustateoria kokoaa yhteen keskeisimmät käsitteet ja asiat sisäpiiritietoon ja sisäpiirin kaupankäyntiin liittyen. Teoriaosio koostuu kolmesta osasta: sisäpiiritiedon käyttämisestä, sisäpiiriläisen teknisestä määrittelemisestä ja sisäpiirikaupankäynnistä. Teoriaosa tarjoaa kattavan käsityksen tämänhetkisen sisäpiiritermistön määritelmistä. Tutkimusosiossa tarkastellaan käsiteltävää asiaa sisäpiirikaupankäynnin ominaispiirteiden, sisäpiirisääntelyn, markkinoiden ennustamisen ja sisäpiirikauppojen ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Kokonaisuudessaan työ auttaa lukijaa perehtymään nopeasti, yleisellä tasolla sisäpiirikaupankäynnin toimintatapoihin.

Tutkimusaineiston perusteella havaitaan, että sisäpiirikaupoista seuraa välittömiä markkinareaktioita, joiden suuruuteen vaikuttavat monet asiat, kuten kaupankäynnin suunta, suuruus ja ajankohta, yrityksen koko ja yrityksen tiedotteiden informatiivisuus sekä sosiaaliset verkostosuhteet, kaupantekijän asema markkinoilla ja vallitsevan epäsymmetrian voimakkuus. Sisäpiirikauppojen ominaispiirteinä ovat epätavallisen korkeat tuotto-odotukset, sisäpiiriläisten kyky onnistua ennustamaan markkinoiden kehitys muita paremmin ja markkinoiden reagointi sisäpiiriläisten kaupankäyntijaksoon eikä kaupoista ilmoitettavaan raportointijaksoon. Tutkimustulosten perusteella voi päätellä, että lainsäädäntö vähentää sisäpiirikauppojen määriä vain, mikäli kaupoista on annettu tuomioita ja valvonta on tarpeeksi tiukkaa. Tutkimus huomioi myös yritysten väliset informaatio- ja johtajaverkostot, jotka osaltaan vaikeuttavat sisäpiirikauppojen havaitsemista, mutta selittävät suuret tuotot ja pienet kiinnijäämisriskit. Tutkimusaineiston perusteella sisäpiirikauppojen ja markkinareaktioiden välillä on yhteys, vaikka selkeää syy-seuraussuhdetta ei ole löydettävissä.