Intersukupuolisuus urheilussa: Diskurssianalyysi juoksija Caster Semenyaa koskevasta uutisoinnista
Lammensalo, Annika (2021)
Lammensalo, Annika
2021
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105054501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105054501
Tiivistelmä
Sukupuolen ajatellaan usein olevan kaksijakoinen ilmiö. Ihmiset jaotellaan naisiksi ja miehiksi, jotka voidaan selkeästi erottaa toisistaan ja joilla on tietyt sukupuolitetut piirteet. Myös urheilussa noudatetaan tätä logiikka ja urheilusarjat on jaettu sukupuolen mukaan naisten ja miesten sarjoiksi. Sukupuolitestien ja testosteronirajoitusten avulla on pyritty varmistumaan siitä, että urheilijat luokitellaan oikein. Samalla sukupuolitestit ovat kuitenkin tuoneet ilmi useiden urheilijoiden intersukupuolisetpiirteet. Intersukupuolisuus haastaa tavanomaisen ajatuksen sukupuolen kaksijakoisuudesta. Intersukupuolisten urheilijoiden, erityisesti intersukupuolisten naisten, osallistuminen kilpailuihin on herättänyt paljon keskustelua siitä, pitäisikö heidän antaakilpailla muiden naisten kanssaja millä ehdoilla.
Tässä tutkielmassa tarkastelen intersukupuolista juoksija Caster Semenyaa koskevia uutistekstejä ja niiden kautta välittyvää keskustelua intersukupuolisuudesta urheilussa. Selvitän, millaisin diskurssein mediassa puhutaan intersukupuolisuudesta urheilun kontekstissa. Tarkoitukseni on myös herättää pohtimaan sukupuolen merkitystä urheilussa ja tuoda esiin siihen liittyvää problematiikkaa. Tutkielman aineisto koostuu 121 uutisjutusta, jotka on julkaistu Suomen luetuimmilla uutissivustoilla(Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, MTV ja Yle). Menetelmänä käytän diskurssianalyysia, jonka avulla voidaan tarkastella sosiaalisen todellisuuden rakentumista kielenkäytön kautta ja tunnistaa erilaisia merkityssysteemejä eli diskursseja. Tutkielman keskeisin teoreettinen lähtökohta on sukupuoli sosiaalisena konstruktiona ja Judith Butlerin teoria sukupuolen performatiivisuudesta. Butlerin mukaan toiston kautta voidaan rakentaa tietynlaista käsitystä sukupuolesta ja saada se näyttämään luonnolliselta.
Aineistosta erottuu kaksi keskeistä, toistensa kanssa kamppailevaa diskurssia. Ihmisyysdiskurssissa asetutaan puoltamaan intersukupuolisten naisten osallistumista naisten sarjoihin. Intersukupuolisten naisten mukaan ottamisen ja ulossulkemisen problematiikka käsitetään ennen kaikkea ihmisoikeuskysymykseksi ja siitä puhutaan myös tasa-arvon, syrjinnänvastaisuuden ja luonnollisuuden korostamisen kautta. Reiluusdiskurssissa puolestaan intersukupuolisten naisten sulkeminen naisten sarjan ulkopuolelle nähdään välttämättömänä reiluuden toteutumisen kannalta ja intersukupuoliset naiset koetaan jopa uhkana naisten urheilulle. Intersukupuolisuus ymmärretään medikalisaation kautta normaalista ja luonnollisesta poikkeavana tilana, joka on korjattava lääketieteellisin toimenpitein. Tällä pyritään vahvistamaan käsitystä kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän luonnollisuudesta, mutta toisaalta tullaan vain osoittaneeksi, miten tätä ”luonnollista” järjestystä joudutaankin ylläpitämään hyvin epäluonnollisesti lääketieteellisten toimenpiteiden kautta. Lopulta tarvetta jakaa urheilua sukupuolen mukaisiin sarjoihin ei kyseenalaisteta aineistossa ollenkaan, vaan kaikki urheilijat pyritään joko sovittamaan naisten tai miesten sarjoihin tai sulkemaan kilpailujen ulkopuolelle.
Tässä tutkielmassa tarkastelen intersukupuolista juoksija Caster Semenyaa koskevia uutistekstejä ja niiden kautta välittyvää keskustelua intersukupuolisuudesta urheilussa. Selvitän, millaisin diskurssein mediassa puhutaan intersukupuolisuudesta urheilun kontekstissa. Tarkoitukseni on myös herättää pohtimaan sukupuolen merkitystä urheilussa ja tuoda esiin siihen liittyvää problematiikkaa. Tutkielman aineisto koostuu 121 uutisjutusta, jotka on julkaistu Suomen luetuimmilla uutissivustoilla(Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, MTV ja Yle). Menetelmänä käytän diskurssianalyysia, jonka avulla voidaan tarkastella sosiaalisen todellisuuden rakentumista kielenkäytön kautta ja tunnistaa erilaisia merkityssysteemejä eli diskursseja. Tutkielman keskeisin teoreettinen lähtökohta on sukupuoli sosiaalisena konstruktiona ja Judith Butlerin teoria sukupuolen performatiivisuudesta. Butlerin mukaan toiston kautta voidaan rakentaa tietynlaista käsitystä sukupuolesta ja saada se näyttämään luonnolliselta.
Aineistosta erottuu kaksi keskeistä, toistensa kanssa kamppailevaa diskurssia. Ihmisyysdiskurssissa asetutaan puoltamaan intersukupuolisten naisten osallistumista naisten sarjoihin. Intersukupuolisten naisten mukaan ottamisen ja ulossulkemisen problematiikka käsitetään ennen kaikkea ihmisoikeuskysymykseksi ja siitä puhutaan myös tasa-arvon, syrjinnänvastaisuuden ja luonnollisuuden korostamisen kautta. Reiluusdiskurssissa puolestaan intersukupuolisten naisten sulkeminen naisten sarjan ulkopuolelle nähdään välttämättömänä reiluuden toteutumisen kannalta ja intersukupuoliset naiset koetaan jopa uhkana naisten urheilulle. Intersukupuolisuus ymmärretään medikalisaation kautta normaalista ja luonnollisesta poikkeavana tilana, joka on korjattava lääketieteellisin toimenpitein. Tällä pyritään vahvistamaan käsitystä kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän luonnollisuudesta, mutta toisaalta tullaan vain osoittaneeksi, miten tätä ”luonnollista” järjestystä joudutaankin ylläpitämään hyvin epäluonnollisesti lääketieteellisten toimenpiteiden kautta. Lopulta tarvetta jakaa urheilua sukupuolen mukaisiin sarjoihin ei kyseenalaisteta aineistossa ollenkaan, vaan kaikki urheilijat pyritään joko sovittamaan naisten tai miesten sarjoihin tai sulkemaan kilpailujen ulkopuolelle.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [6534]