Tiedolla johtaminen kiinteistöjen hiilineutraaliuden tavoittelussa

Abstract

Maapallon luontainen kasvihuoneilmiö on edellytys ihmiselämälle maapallolla. Kuitenkin ihmisen toiminnan seurauksena luontainen kasvihuoneilmiö on vauhdittunut ilmastonmuutokseksi. Keskeistä ilmastonmuutoksen eli maapallon lämpenemisen hillinnässä on rajoittaa ilmakehään pääsevien kasvihuonekaasupäästöjen määrää, sillä ne aiheuttavat ilmakehän lämpenemistä vähentämällä maapallolta avaruuteen poistuvaa lämpösäteilyä. Useat valtiot ja kunnat ovat aktivoituneet ilmastonmuutoksen torjumisessa asettamalla kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035, joten keskimäärin suomalaisten kuntien tulee saavuttaa hiilineutraalius tähän mennessä. Tämän työn tutkimusongelmana käsitellään hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista ja kasvihuonekaasupäästöjen tehokasta vähentämistä kunnissa.

Tieliikenteen, maatalouden ja rakennusten lämmityksen nähdään olevan suurimpia kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajia. Rakennukset muodostavat Euroopan unionin energiankulu-tuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä yli kolmasosan. Systemaattisen energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen seurannan avulla energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä voidaan parantaa. Niin ympäristö- kuin talousnäkökulmasta parhaiden kehitystoimien tunnistaminen vaatii tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Tällöin puhutaan tiedolla johtamisesta eli tietoperusteisesta päätöksenteosta ja tiedon hyödyntämisestä organisaation kehittämisen tukena. Tässä tutkimuksessa lähestytään tiedolla johtamista liiketoimintatiedon hallinnan (engl. business intelligence) kautta. Sitä sovelletaan kohdeorganisaationa olevan kunnan kiinteistöjen kulutusseurannan kehittämisessä huomioitavien asioiden tunnistamiseen, jotta kulutusseurantaa voidaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin kiinteistöjen energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden parantamiseen.

Tutkimus on luonteeltaan diplomityö ja se toteutettiin yhteen kohdeorganisaatioon laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen tavoitteena on tukea kiinteistöjen energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden parantamista tiedolla johtamisen keinoin luomalla viitekehys kiinteistöjen kulutusseurannan kehittämisessä huomioitavista asioista. Tutkimuksessa hyödynnetty teoriatausta kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla ja kohdeorganisaatiota koskeva empiirinen aineisto perustuu pääasiassa aktiiviseen havainnointiin ja kohdeorganisaation asiantuntijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin. Aineistojen analysoinnin lopputuloksena syntyi viitekehys kohdeorganisaation kulutusseurannan kehittämiseen.

Kehitettäessä kiinteistöjen kulutusseurantaa on oleellista huomioida kohdeorganisaation strategiset tavoitteet sekä energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden parantaminen ja näiden avulla määrittää vaatimukset kulutusseurannalle. Kulutustiedon hankinnassa on kiinnitettävä erityistä huomioita virheellisen tiedon minimointiin, jotta kulutusseurantaa voidaan hyödyntää tehokkaasti päätöksenteon tukena. Kulutusseurannan aktiivinen hyödyntäminen potentiaalisten kehityskoh-teiden tunnistamisessa ja tehtyjen ilmastotoimien vaikutusten todentamisessa on oleellista. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että ilmastonmuutoksen torjumisessa kasvihuonekaasupäästö-jen seuranta on oleellinen työkalu, sillä vain tarkkaan mitattuja asioita voidaan suunnitellusti parantaa, joten tiedolla johtaminen ja liiketoimintatiedon hallinnan periaatteet saattavat helpottaa ilmastotyötä.

The Earth’s inherent greenhouse effect is a prerequisite for human life. However, as a result of human activity, the inherent greenhouse effect has accelerated into climate change. Limitation of greenhouse gas emissions is central in mitigating climate change as they contribute to global warming by reducing thermal radiation emitting from Earth to space. Many countries and municipalities have activated in mitigating climate change by setting ambitious emission reduction targets. Finland’s aim is to be carbon neutral by 2035 so on average Finnish municipalities need to achieve carbon neutrality by then. The research problem studied in this thesis is achieving the carbon neutrality target and effective reduction of the greenhouse gas emissions in municipalities. The greatest greenhouse gas emitters are considered to be traffic, farming and heating of buildings. The buildings are responsible for over a third of energy consumption and greenhouse gas emissions in the European Union. Improvement in energy efficiency and low carbon can be achieved by systematically monitoring energy consumption and greenhouse gas emissions. Identifying the best development actions from both environmental and economic points of view requires knowledge utilization in decision making. This practice is called knowledge-based man-aging which includes knowledge-based decision making and knowledge utilization in organizational development. In this study, knowledge-based managing is approached through business intelligence. It is applied to improve monitoring of energy consumption in buildings of the target organization municipality so accountable issues can be recognized and energy consumption monitoring can be utilized more efficiently to improve energy efficiency and to reduce carbon levels in buildings. This study is a master’s thesis and it was implemented for a target organization as a qualitative case study. The object of this study is to support buildings energy efficiency and low carbon by knowledge-based managing by creating a framework of issues that need to be considered in development of building energy consumption monitoring. The theoretical background of this study was gathered by conducting a systematic literature review and the empirical material is mostly based on active observation and conversations had with the experts of the target organizations. As a result of analyzing the gathered material, the framework for development of building energy consumption monitoring in the target organization was presented. It is essential to acknowledge the target organization’s strategic goals as well as improvement of energy efficiency and reduction of carbon levels when determining the energy consumption monitoring requirements. When gathering the energy consumption data, it is especially important to take minimization of data errors into account so the energy consumption monitoring can be efficiently utilized to support decision making. The active utilization of energy consumption monitoring to recognize potential development targets and to verify the effects of climate actions is essential. Additionally, it was found that greenhouse gas emission monitoring is an essential tool in climate change mitigation, because only accurately measured data can be improved efficiently. Thus, knowledge-based managing and business intelligence may make taking climate action easier.