Repair Tool -toimintamallin kokonaisuushahmotelma ja huolto- ja korjaustöistä saatava laadunvalvontamateriaali
Jokela, Santeri (2021)
Jokela, Santeri
2021
Sähkötekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Electrical Engineering
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105044434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105044434
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää Teleste Information Solutions Oy:n RMA-prosessia ja Repair Tool -järjestelmän toimintaa. Kohdeyrityksessä koettiin, että RMA-prosessin hallinta ja Repair Tool -järjestelmästä saatava informaatio oli puutteellista. Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta, ja kohdeyrityksen lähtötilanteen hahmottamisesta, sen analyysista ja kehitysideoiden generoinneista.
Työn kirjallisuuskatsauksen ensimmäinen osa koostuu laitteen suorituskyvyn, vikaantumisen ja luotettavuuden välisten suhteiden kokonaisuuden esittelystä. Kyseinen kokonaisuus vaikuttaa muun muassa laitteen elinkaarimalliin ja vikaluokitteluun, joita tarvitaan laitteen laadulliseen analysointiin. Toinen osa käsittelee laatua yritystoiminnassa ja tuo muun muassa esille laadun ja asiakkaan välisen suhteen tärkeyden yritystoiminnassa. Kolmas osa käsittelee huoltotöiden allokointia ja esittelee RMA-prosessin kokonaisuutena. Kyseinen osa tuo esille muun muassa mitä kaikkea toimivalta RMA-prosessilta vaaditaan, jotta niin asiakastyytyväisyyttä kuin yrityksen toiminnan kehitystä saadaan ylläpidettyä ja parannettua.
Työn loppuosio käsittelee kohdeyrityksen RMA-prosessin, Repair Tool -järjestelmän ja vikakoodiston hahmottamista ja analysointia. Kyseisten analysointien pohjalta kohdeyritykselle saatiin luotua tarkka kuva RMA-prosessin lähtötilanteesta ja sen vaiheista. Kirjallisuuskatsauksen avulla luotiin uusi tarkempi RMA-prosessin rakenne, joka mahdollistaa muun muassa tarkemman prosessin seurannan. Kohdeyritykselle myös luotiin uusi vikakoodirakenne, jonka avulla laadun jatkuvaa parantamista voidaan toteuttaa nopeammin. Uuden RMA-prosessin ja vikakoodiston myötä yrityksen Repair Tool -järjestelmälle esitettiin uusi tiedostorakenne, jonka avulla esitetyt muutosehdotukset saadaan implementoitua järjestelmään.
Lopuksi yhteenvedossa käsitellään tutkimuskysymyksiä ja niiden vastauksia. Esille myös tuodaan mahdolliset jatkotutkimusehdotukset, joiden avulla työn käsittelemää sisältöä saataisiin parannettua vielä enemmän.
Työn kirjallisuuskatsauksen ensimmäinen osa koostuu laitteen suorituskyvyn, vikaantumisen ja luotettavuuden välisten suhteiden kokonaisuuden esittelystä. Kyseinen kokonaisuus vaikuttaa muun muassa laitteen elinkaarimalliin ja vikaluokitteluun, joita tarvitaan laitteen laadulliseen analysointiin. Toinen osa käsittelee laatua yritystoiminnassa ja tuo muun muassa esille laadun ja asiakkaan välisen suhteen tärkeyden yritystoiminnassa. Kolmas osa käsittelee huoltotöiden allokointia ja esittelee RMA-prosessin kokonaisuutena. Kyseinen osa tuo esille muun muassa mitä kaikkea toimivalta RMA-prosessilta vaaditaan, jotta niin asiakastyytyväisyyttä kuin yrityksen toiminnan kehitystä saadaan ylläpidettyä ja parannettua.
Työn loppuosio käsittelee kohdeyrityksen RMA-prosessin, Repair Tool -järjestelmän ja vikakoodiston hahmottamista ja analysointia. Kyseisten analysointien pohjalta kohdeyritykselle saatiin luotua tarkka kuva RMA-prosessin lähtötilanteesta ja sen vaiheista. Kirjallisuuskatsauksen avulla luotiin uusi tarkempi RMA-prosessin rakenne, joka mahdollistaa muun muassa tarkemman prosessin seurannan. Kohdeyritykselle myös luotiin uusi vikakoodirakenne, jonka avulla laadun jatkuvaa parantamista voidaan toteuttaa nopeammin. Uuden RMA-prosessin ja vikakoodiston myötä yrityksen Repair Tool -järjestelmälle esitettiin uusi tiedostorakenne, jonka avulla esitetyt muutosehdotukset saadaan implementoitua järjestelmään.
Lopuksi yhteenvedossa käsitellään tutkimuskysymyksiä ja niiden vastauksia. Esille myös tuodaan mahdolliset jatkotutkimusehdotukset, joiden avulla työn käsittelemää sisältöä saataisiin parannettua vielä enemmän.