Tietotyön tuottavuuden haasteet huomiotaloudessa

Abstract

Digitalisaation myötä sisällöntuotanto ja sisällön jakaminen on mahdollista lähes kaikille – Ihmiset voivat esimerkiksi Youtubeen, sekä moniin muihin palveluihin jakaa sisältöä, ja voi saavuttaa miljoonien, ehkä jopa miljardit ihmiset jakamallaan sisällöllä. Voidaan puhua informaatiotulvasta. Ihmisten käyttäytymistä digitaalisessa sekä fyysisessä ympäristössä voidaan seurata, siitä voidaan kerätä dataa, jota analysoimalla sisältöä pystytään kohdentamaan yksilöille, tavoitteena saada ihmiset ohjaamaan huomiotansa enemmän johonkin asiaan. Tällöin saadaan kerättyä enemmän dataa, jolloin sisältöä pystytään taas räätälöimään paremmin, lisäksi dataa sekä sen analytiikkaa voidaan myydä eteenpäin, jotta muut voivat paremmin kohdistaa sisältöä ihmisille. Tällöin kilpaillaan ihmisten huomiosta ja näin ollen voidaan puhua huomiotaloudesta. Tietotyö, joka vaatii ajoittain syvää keskittymistä ja voi olla kognitiivisesti vaativaa, kohtaa uudenlaisia haasteita, kun kilpailu ihmisten huomiosta kasvaa huomiotalouden myötä. Tutkimuksessa selvitettiin haasteita, joita tietotyön tuottavuuden kannalta ilmenee huomiotaloudessa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena olemassa olevaan aineistoon. Päätutkimuskysymyksenä oli, mitä haasteita huomiotalous asettaa tietotyön tuottavuuden näkökulmasta, ja kuinka haasteisiin voidaan vastata. Ensin tutkittiin huomiotaloutta ilmiönä ja tuotiin kyseistä termiä osaksi suomenkielistä tieteiskirjallisuutta. Sitten perehdyttiin tietotyön tuottavuuteen, jotta ymmärrettiin tekijöitä tuottavuuden taustalla. Näiden pohjalta päästiin käsiksi siihen, mitä haasteita huomiotalous asettaa tietotyön tuottavuuden kannalta, eli miten se mahdollisesti laskee tuottavuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että huomiotalous voi heikentää ihmisten hyvinvointia, kognitiivista kyvykkyyttä ja tuo haasteita tietotyöläisen itsensä johtamiseen. Keinoja haasteiden selättämiseksi olivat oman käyttäytymisen seuranta ja siitä tietoiseksi tuleminen, mikä auttaa muutoksen tekemisessä käyttäytymiseen. Lisäksi omaa ympäristöään voi muokata siten, että altistuu vähemmän erilaisille ärsykkeille, jotka kuluttavat ihmisten huomiota, muun muassa vaimentamalla puhelimen ilmoituksista. Työnantaja voivat lisäksi pyrkiä opastamaan ja kouluttamaan henkilöstöään tiedetyistä haitoista, jotka liittyvät huomiotalouteen. Laitteiden ja palveluiden kehittämisessä voitaisiin lisäksi ottaa huomioon niiden negatiivisia vaikutuksia ja pyrkiä täten ehkäisemään niitä.