Suomen ilmastopaneelin merkitys ilmastopoliittisessa päätöksenteossa
Puumalainen, Ella (2021)
2021
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105044394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105044394
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee ilmastopolitiikan ja ilmastoasiantuntijuuden suhdetta. Tarkastelun keskiössä on Suomen ilmastopaneelin rooli ilmastopolitiikassa. Suomen ilmastopaneeli on riippumaton ja tieteellinen elin, joka toimii ilmastolain perusteella ilmastopoliittisen päätöksenteon tukena. Suomen ilmastopaneeli on suhteellisen nuori instituutio, sillä sen ensimmäinen ilmastolain alainen toimikausi alkoi vuonna 2015. Sitä ennen paneeli toimi ympäristöministeriön yhteydessä. Tutkielmassa käsitellään, sitä miten Suomen ilmastopaneelin rooli näyttäytyy paneelin ensimmäisellä toimikaudella 2015–2019.
Aihetta lähestyttiin käyttäen teoriapohjana aikaisempaa tutkimusta asiantuntijuuden vaikutuksesta päätöksentekoon. Aikaisemmasta tutkimuksesta nousevia käsitteitä, kuten luottamus, identiteetit ja intressit sekä tiedon rakentuminen, käytetiin tutkielmassa apuna selvittämään ilmastopaneelin merkitystä. Lisäksi aiemmasta tutkimuksesta hyödynnettiin episteemisten yhteisöjen teoriaa, joka avaa tieteen roolia yhtenä poliittisen muutoksen taustavoimana.
Tutkielman aineisto koostui neljästä Suomen ilmastopaneelin raportista sen ensimmäiseltä toimikaudelta sekä Suomen vuosien 2015 ja 2019 hallitusohjelmista. Tutkimusmenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jonka avulla tekstisisällöistä poimittiin ilmastopoliittisten teemojen yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Aineistosta selvisi monia samankaltaisuuksia esimerkiksi siinä, missä Suomen ilmastopoliittisen toimijuuden taso ja potentiaali nähdään ensisijaisesti olevan. Vuosien 2015 ja 2019 hallitusohjelmien välillä oli havaittavissa muutos ilmastotieteen merkittävyydellä. Hallituspohjien eriävien identiteettien ja intressien lisäksi muutoksen aiheuttajina olivat kansainvälisen tason ilmastopoliittisen järjestelmän muutokset sekä uusi tieteellinen tieto. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että ilmastopaneelilla on huomattava rooli Suomen ilmastopolitiikassa.
Aihetta lähestyttiin käyttäen teoriapohjana aikaisempaa tutkimusta asiantuntijuuden vaikutuksesta päätöksentekoon. Aikaisemmasta tutkimuksesta nousevia käsitteitä, kuten luottamus, identiteetit ja intressit sekä tiedon rakentuminen, käytetiin tutkielmassa apuna selvittämään ilmastopaneelin merkitystä. Lisäksi aiemmasta tutkimuksesta hyödynnettiin episteemisten yhteisöjen teoriaa, joka avaa tieteen roolia yhtenä poliittisen muutoksen taustavoimana.
Tutkielman aineisto koostui neljästä Suomen ilmastopaneelin raportista sen ensimmäiseltä toimikaudelta sekä Suomen vuosien 2015 ja 2019 hallitusohjelmista. Tutkimusmenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jonka avulla tekstisisällöistä poimittiin ilmastopoliittisten teemojen yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Aineistosta selvisi monia samankaltaisuuksia esimerkiksi siinä, missä Suomen ilmastopoliittisen toimijuuden taso ja potentiaali nähdään ensisijaisesti olevan. Vuosien 2015 ja 2019 hallitusohjelmien välillä oli havaittavissa muutos ilmastotieteen merkittävyydellä. Hallituspohjien eriävien identiteettien ja intressien lisäksi muutoksen aiheuttajina olivat kansainvälisen tason ilmastopoliittisen järjestelmän muutokset sekä uusi tieteellinen tieto. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että ilmastopaneelilla on huomattava rooli Suomen ilmastopolitiikassa.