Talous- ja tilinpäätösinformaation rooli kuntapäättäjien työssä : Ääripääanalyysi pienen ja suuren kunnan valtuutetuista

Abstract

Suomen kuntatalous on suurien haasteiden edessä: Vuosi 2019 oli kuntatalouden synkimpiä ja vaikka tilikausi 2020 toteutui ajateltua parempana valtion koronatukipakettien ansioista, ei kuntakentän haasteet ole hävinneet. Kapeneva talouden liikkumavara, kunnan kompleksinen toimintaympäristö sekä maantieteellinen polarisaatiokehitys eivät päästä kunnan valtuutettuja helpolla. Kunnanvaltuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä elin ja niinpä valtuuston jäsenet, kunnanvaltuutetut, vastaavat viime kädessä kunnan taloudesta ja toiminnasta. Kunnanvaltuutetun roolia voidaan tarkastella myös päämies-agenttiteoreettisesta näkökulmasta, jolloin kunnanvaltuutettu toimii kunnan virkamieshallinnon päämiehenä delegoidessaan tehtäviä valmistelevalle ja toimeenpanevalle hallinnolle. Toisaalta myös kuntalainen voidaan nähdä päämiehen roolissa, kun kuntalaiset ovat demokraattisilla vaaleilla äänestäneet kunnanvaltuutetut ajamaan kuntalaisten etua valtuustoon. Julkisyhteisöissä päämies-agenttisuhteet ovatkin moninaisia ja valtuutettu voidaan nähdä sekä päämiehenä että tilivelvollisena agenttina. Valtuutetun rooli voidaan nähdä kahden pääasiallisen tehtävän kautta: tilivelvollisen hallinnon valvonta ja päätöksenteko. Niinpä kunnanvaltuutettujen käyttämän talousinformaationkin tulisi tukea näitä kahta roolia, eli antaa tietoa kunnan hallinnon tilivelvollisuuden todentamiseen sekä hyödyllistä informaatiota päätöksenteon tueksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella talousinformaation sekä erityisemmin tilinpäätösinformaation kykyä toteuttaa näitä valtuutettujen tietotarpeita. Lisäksi tutkimuksessa oltiin erityisesti kiinnostuneita siitä, miten kunnan koko vaikuttaa talousinformaation rooliin valtuutettujen näkökulmasta. Koska valtuutetut toimivat hyvin erikokoisissa toimintaympäristöissä ja väestön polarisaatiokehitys on ajankohtainen ja globaali trendi, rajattiin tutkimus Suomen pienimpiin ja suurimpiin kuntiin. Tutkimus toteutettiin lomaketutkimuksena, jossa tarkasteltiin pienien, alle 5001 asukkaan, sekä suurien, yli 50 000 asukkaan kuntien valtuutettujen näkemyksiä talousinformaation käytöstä sekä saatavilla olevan tiedon riittävyydestä. Pienien kuntien osalta vastauksia saatiin yhteensä 284 ja suurien kuntien osalta 183. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen SPSS-ohjelmistoa. Keskeiset tutkimustulokset koskivat valtuutettujen talous- ja tilinpäätöstiedon käyttöä sekä saatavilla olevan tiedon riittävyyttä. Ensinnäkin tutkimuksessa havaittiin, että sekä pienessä että suuressa kunnassa tilinpäätösinformaation käyttö oli huomattavasti epävirallisia informaatiolähteitä vähäisempää ja keskimäärin tilinpäätöstä käytettiin muutaman kerran vuodessa. Vastaavanlaisia tutkimustuloksia on saatu myös aiemmissa tutkimuksissa. Tämä viittaa siihen, että tilinpäätösinformaation roolissa korostuu erityisesti tilivelvollisuuden todentamisen tehtävä, jolloin informaatiolähdettä käytetään lähinnä tilinpäätöksen käsittelyn aikana keväisin. Toinen merkittävä tutkimustulos koski pienien ja suurien kuntien välillä havaittua eroa taloustiedon roolissa. Tutkimuksessa havaittiin, että suurten kuntien valtuutetut olivat hieman pienten kuntien valtuutettuja aktiivisempia taloustiedon käyttäjiä, mutta myös tyytymättömämpiä tiedon riittävyyteen. Vaikka tiedon saatavuudessa koettiin puutteita myös pienien kuntien valtuutettujen keskuudessa, tyytymättömyys taloustiedon riittävyyteen oli suurempaa yli 50 000 asukkaan kuntien valtuutettujen keskuudessa. Tiedon saatavuudessa voidaan siis todeta olevan merkittäviä puutteita ja erityisesti suurissa kunnissa tiedon saatavuudessa on kehitettävää.