Sähköisten jakeluajoneuvojen vaikutukset kuljetusliikkeiden kannattavuuteen

Mennala, Eemil

Sähköisten jakeluajoneuvojen vaikutukset kuljetusliikkeiden kannattavuuteen

Mennala, Eemil (2021)

Avaa tiedosto

MennalaEemil.pdf (1.409Mt)

Lataukset:

Mennala, Eemil

2021

Teknis-taloudellinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business and Technology Management
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Hyväksymispäivämäärä

2021-05-18

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105034323

Tiivistelmä

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan jakeluliikenteen osalta kaluston sähköistämisen potentiaalia. Tarkastelun taustalla on liikenteen päästöleikkaustavoitteet. Suomessa on tavoitteena leikata liikenteen päästöt puoleen vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2045 mennessä tavoitellaan täysin hiilineutraalia liikennettä. Raskas liikenne ja pakettiautot vastaavat yhdessä liikenteen päästöistä noin 40 prosenttia ja nämä ajoneuvoluokat edustavat pääosin kaupunkien jakeluliikennettä. Sähköinen jakeluliikenne voisi osaltaan ratkaista ongelmaa, mutta kaluston hankintakustannukset ovat ainakin toistaiseksi perinteisiä polttomoottoriverrokkejaan huomattavasti suurempia.
Sähköistyvän jakeluliikenteen kannattavuuden määrittelee taloudellinen kannattavuus sekä kaluston tehokkaan käytön ja ylläpidon mahdollisuudet. Työssä otetaan lisäksi kantaa siihen, miten mahdolliset kuljetusliikkeiden imagojen muutokset voisivat auttaa uusien asiakkaiden hankinnassa. Taloudellista kannattavuutta työssä tutkitaan liikenteen hintatason sekä huolto- ja ylläpitokustannusten kautta. Sähköisen kaluston tehokas ylläpito ja käyttö vaatii taustalleen oikeanlaisen infrastruktuurin. Sähköisen liikenteen kannalta infrastruktuurilla tarkoitetaan helposti saatavilla olevia latausasemia sekä lataamisen oikea-aikaista toteuttamista. Kuljetusliikkeiden kannalta tehokkain tapa ylläpitää sähköisiä ajoneuvoja on lataamalla niitä öisin, jolloin niillä ei liikennöidä. Lataaminen öisin vaatii jokaiselle sähköiselle ajoneuvolle oman latausaseman ja useiden latausasemien asennuttaminen voisi vaatia kiinteistöjen sähköverkkoihin muutoksia, mikä tulisi lisäämään kustannuksia entisestään.
Poliittisen ohjaamisen keinoin voidaan kuitenkin edistää vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönottoa. Tehokkaimpia yksittäisiä keinoja ovat polttoaineveron nostaminen, hankintatuen käyttöönotto sekä digitalisaation hyödyntäminen logistiikkaa tehostavana tekijänä. Vaikka polttoaineveron nostaminen voidaan nähdä yhtenä tehokkaimmista keinoista, on se vaihtoehdoista samalla myös kovin yksittäinen ohjaamisen keino. Hankintatuki voidaan nähdä kannustavampana keinona ohjauksen työkaluista. Digitalisaatio puolestaan mahdollistaa tehokkaampia keinoja reittien ja kuormien suunnittelun osalta, joka auttaisi päiväkohtaisen toimintasäteen hallinnassa.
Laskennallisten esimerkkien avulla voidaan havaita, että liikenteen nykyisellä hintatasolla sähköisiin ajoneuvoihin ei ole kannattavaa investoida. Sähköisten jakeluajoneuvojen yleistymisen esteenä ei kuitenkaan voida enää pitää kaluston rajoittunutta toimintasädettä tai ajoneuvojen latausmahdollisuuksia.

Kokoelmat

Kandidaatintutkielmat [9002]