Freelance-toimittajuus: vapaata luovuutta?: Puolistrukturoitu haastattelututkimus freelance-journalistien luovuutta tukevista ja rajoittavista tekijöistä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan freelance-journalistien alakohtaiseen luovuuteen vaikuttavia tekijöitä kolmella eri tasolla, jotka ovat yksilöllinen, organisatorinen ja prekaari taso. Freelance-journalistien luovuuden tutkimukselle on tarvetta. Media-ala on yhteiskunnallisesti merkittävä luova ala, mutta luovuuden merkitystä alalla on tutkittu vain vähän. Freelance-journalistien tutkimus on jäänyt työsuhteisteisten journalistien tutkimukseen verrattuna vähäiseksi, vaikka freelancereiden määrä ja merkitys alalla on lisääntynyt Suomessa jatkuvasti 1990-luvulta saakka.

Tutkielman aineisto koostuu kymmenen päätoimisen freelance-journalistin haastatteluista. Aineistonkeruun menetelmänä tutkielmassa käytettiin puolistrukturoitua haastattelututkimusta. Haastatelluista puolet, eli viisi, oli kirjoittavia journalisteja. Viisi muuta teki puolestaan sisältöjä radioon joko pääasiallisesti tai kirjoittamisen ohella. Freelancereiden haastatteluista seitsemän toteutettiin Skypessä ja kolme kasvotusten. Aineistolle tehtiin sisällönanalyysi, jossa hyödynnettiin muun muassa havaintomatriisia. Teoreettisessa viitekehyksessä yhdisteltiin muun muassa psykologian ja organisatorisen luovuudentutkimuksen teorioita journalismin ja freelanceriuden tutkimukseen.

Tulokset osoittavat, että journalistinen luovuus on käytännöllistä ongelmanratkaisua, jossa ratkaistavat ongelmat liittyvät journalistisen prosessin eri vaiheisiin, kuten tiedonhankintaan, haastattelemiseen ja kirjalliseen ilmaisuun. Tuloksista voi päätellä, että freelance-journalistin luovuutta tukee eniten prekaarin työn tarjoama vapaus. Vapaus liittyy erityisesti mahdollisuuteen valita itselle sopivat työajat ja kirjoittaa itseä kiinnostavista aiheista. Organisatorisella tasolla tärkeäksi luovuutta tukevaksi tekijäksi nousi luottamuksellinen toimeksiantosuhde ostajaorganisaatioon. Tulokset osoittavat, että luovuutta rajoittaa useimmin prekaariin asemaan liittyvä epävarmuus toimeentulosta, ulkopuolisuuden tunne suhteessa ostajaorganisaatioon ja freelancerin yksilölliset terveyteen, jaksamiseen ja tunteisiin liittyvät tekijät.

Tutkielmasta voi olla hyötyä freelancereille, jotka pohtivat luovuuden merkitystä työssään ja ostajaorganisaatioille, jotka tilaavat työtä freelancereilta. Tulokset osoittavat, että ostajaorganisaatio voi tukea freelancerin luovaa työtä maksamalla kunnollisen palkkion tehdystä työstä, ylläpitämällä luottamuksellista ja toimivaa toimeksiantosuhdetta ja antamalla freelancerille vapauksia jutun toteutukseen.

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokes on tukenut pro gradu -tutkielman tekemistä 900 euron opiskelijastipendillä.