”Lohikäärme Justus” & ”kalakukko, joka halusi siivet” : Esiopetusikäisten lasten kiinnostuksen kohteiden muutos sadutusaineistojen perusteella vuosien 1995 ja 2018 välillä
Rantaniemi-Mäkinen, Maija (2021)
Rantaniemi-Mäkinen, Maija
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105034302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105034302
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on esiopetusikäisten lasten kiinnostuksen kohteet sadutusaineistoissa. Tutkielmassa selvitettiin esiopetusikäisten lasten kiinnostuksen kohteita ja niissä tapahtuneita muutoksia sadutusaineistojen perusteella vuosien 1995 ja 2018 välillä. Tutkielman varsinaisena aineistona toimi vuonna 2018 kahdesta pirkanmaalaisesta esiopetusryhmästä sadutusmenetelmällä tutkielmaa varten kerätyt sadut (N=43), jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielmassa pohdittiin myös sadutuksen hyödyntämisen mahdollisuuksia pedaogisessa suunnittelussa peilaten sadutusta lapsilähtöisyyteen sekä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 1996 ja 2014.
Tutkielma on jatkoa omalle kandidaatin tutkielmalle (Rantaniemi 2017), jossa tutkittiin esiopetusikäisten lasten kiinnostuksen kohteita heidän vuonna 1995 kertomissaan saduissa Lasten satuja ja tarinoita 1995-2005-sadutusaineistosta (Riihelä & Karlsson 2006). Tämä aineisto ja siitä tehdyn analyysin tulokset toimivat vertailuaineistona vuonna 2018 kerätylle aineistolle.
Tulosten mukaan esiopetusikäiset lapset ovat vuoden 2018 aineistosta tehdyn analyysin perusteella kiinnostuneimpia yhteiskuntaan ja kulttuuriin (23 %), mediaan (15 %), luontoon (12 %), tieteeseen (12 %) sekä ihmis- ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä aiheista. Vuoden 1995 aineistosta kärkeen nousivat luonto (28 %), yhteiskunta ja kulttuuri (14 %), ihmis- ja sosiaaliset suhteet (13 %), media (9 %) sekä biologia (7 %). Tuloksista voidaan huomata, että esiopetusikäisten lasten kiinnostuksen kohteet ovat pysyneet näinä vuosina temaattisesti melko yhteneväisinä. Painotukset eri teemojen välillä ovat kuitenkin vaihtuneet, ja esimerkiksi media on kasvattanut suosiotaan luonnon pudotessa alle puoleen aiemmasta mainintaosuudestaan.
Tutkimuksen perusteella sadutuksen kautta on mahdollista saada selville lasten kiinnostuksen kohteita., jolloin sadutusta voitaisiin hyödyntää esiopetuksen pedagogisessa kehittämisessä. Näin ollen samaa menetelmää voidaan suositella myös varhaiskasvatukseen. Käytännössä esiopetuksessa toimivan varhaiskasvatuksen opettajan resurssit ovat rajalliset ja täten sadutuksen käyttöönotto voi olla haastavaa. Tämä tutkielma voi tuoda varhaiskasvatuksen ammattilaisille hyödyllistä informaatiota rohkaisten heitä kokeilemaan lapsia uudella tapaa motivoivaa pedagogista toimintaa.
Tutkielma on jatkoa omalle kandidaatin tutkielmalle (Rantaniemi 2017), jossa tutkittiin esiopetusikäisten lasten kiinnostuksen kohteita heidän vuonna 1995 kertomissaan saduissa Lasten satuja ja tarinoita 1995-2005-sadutusaineistosta (Riihelä & Karlsson 2006). Tämä aineisto ja siitä tehdyn analyysin tulokset toimivat vertailuaineistona vuonna 2018 kerätylle aineistolle.
Tulosten mukaan esiopetusikäiset lapset ovat vuoden 2018 aineistosta tehdyn analyysin perusteella kiinnostuneimpia yhteiskuntaan ja kulttuuriin (23 %), mediaan (15 %), luontoon (12 %), tieteeseen (12 %) sekä ihmis- ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä aiheista. Vuoden 1995 aineistosta kärkeen nousivat luonto (28 %), yhteiskunta ja kulttuuri (14 %), ihmis- ja sosiaaliset suhteet (13 %), media (9 %) sekä biologia (7 %). Tuloksista voidaan huomata, että esiopetusikäisten lasten kiinnostuksen kohteet ovat pysyneet näinä vuosina temaattisesti melko yhteneväisinä. Painotukset eri teemojen välillä ovat kuitenkin vaihtuneet, ja esimerkiksi media on kasvattanut suosiotaan luonnon pudotessa alle puoleen aiemmasta mainintaosuudestaan.
Tutkimuksen perusteella sadutuksen kautta on mahdollista saada selville lasten kiinnostuksen kohteita., jolloin sadutusta voitaisiin hyödyntää esiopetuksen pedagogisessa kehittämisessä. Näin ollen samaa menetelmää voidaan suositella myös varhaiskasvatukseen. Käytännössä esiopetuksessa toimivan varhaiskasvatuksen opettajan resurssit ovat rajalliset ja täten sadutuksen käyttöönotto voi olla haastavaa. Tämä tutkielma voi tuoda varhaiskasvatuksen ammattilaisille hyödyllistä informaatiota rohkaisten heitä kokeilemaan lapsia uudella tapaa motivoivaa pedagogista toimintaa.