Projektiallianssien johtaminen Suomessa ja Australiassa

Abstract

Allianssiprojektit ja niiden erinomaiset tulokset herättävät keskustelua projektienhallinnan toimialalla. Monet projektit, jotka on toteutettu allianssimuotoisella toteutuksella ovat saattaneet alittaa projektille asetetun budjetin tai aikataulun sekä parhaissa tapauksissa molemmat. Suomen ja koko Euroopan ensimmäistä allianssiprojektia alettiin suunnittelemaan vasta vuonna 2010, kun Australiassa kyseisiä projekteja oli toteutettu jo 1990-luvun puolivälistä lähtien.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Suomessa ja Australiassa toteutettujen allianssiprojektien projektienhallinnan erityispiirteitä ja vertailla niiden eroja ja yhtäläisyyksiä kohdemaiden välillä. Tutkimuksen alkaessa ei voitu olla täysin varmoja löytyisikö kohdemaiden käytäntöjen välillä merkittäviä eroavaisuuksia. Tutkimus toteutettiin kirjallisuustutkielmana ja se koostuu johdannosta, projektiallianssien teoriasta, kohdemaiden käytäntöjen tarkastelusta ja loppupäätelmistä löydettyjen käytäntöjen pohjalta.

Allianssitoteutukseen päädytään useimmiten hankkeen ollessa erityisen laaja ja monimutkainen tai sen aikarajojen ollessa tiukat. Allianssissa hanketta varten muodostetaan väliaikainen projektiorganisaatio, jonka osapuolia ovat hankeen tilaaja ja projektin toteuttajat. Tämän kaltainen järjestely lisää projektiosapuolien sitoutumista ja parantaa näin projektin mahdollisuuksia erinomaiseen lopputulokseen, sillä tavallisesta projektimallista poiketen hankkeen osapuolet eivät voi saavuttaa etuja toistensa kustannuksella. Tutkimus osoittaa kohdemaiden käytäntöjen olevan saatavilla olevien lähteiden puitteissa hyvinkin saman kaltaisia. Tärkeimmät allianssiprojektien onnistumista edesauttavat toimintatavat ovat huomattavissa kummankin kohdemaan lähdemateriaaleissa. Myös johtamiskäytäntöjen ja projektiorganisaation rakenne muistuttavat hyvin paljon toisiaan, joskin Australian kohdalla valtion osallisuutta alliansseihin tuodaan esille huomattavasti enemmän kuin Suomessa.

Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että Suomen allianssiprojekteissa on otettu hyvinkin paljon mallia Australian vastaavista. Tätä päätelmää tukee löydösten samankaltaisuuden lisäksi Australian kansalliseen alliansseja käsittelevään ohjeistoon viittaaminen Suomessa toteutettujen allianssiprojektien raportoinnissa. Globalisaation myötä maailma on muuttunut pienemmäksi ja allianssiprojektit ovat etenkin Suomessa niin uusi toteutustapa, että Australian allianssiprojekteista oppiminen on ollut Suomen projekteja aloitettaessa helppoa sekä erittäin järkevää.