Emotionaalisen ja sosiaalisen yksinäisyyden vaikutus nuorten omaan tulevaisuuteen suhtautumiseen
Kaasalainen, Wilma (2021)
Kaasalainen, Wilma
2021
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105034244
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105034244
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten emotionaalinen ja sosiaalinen yksinäisyys vaikuttaa 12–22-vuotiaiden nuorten omaan tulevaisuuteen suhtautumiseen. Tutkielmaa kehystävässä Robert Weissin interaktionistisessa yksinäisyysteoriassa yksinäisyydellä nähdään olevan emotionaalinen ja sosiaalinen ulottuvuus: emotionaalinen yksinäisyys aiheutuu läheisten kiintymyssuhteiden puuttumisesta tai niiden epätyydyttävyydestä, ja sosiaalinen yksinäisyys puolestaan siitä, ettei yksilöllä ole sellaisia yhteisöjä, johon hän tuntisi kuuluvansa. Tämä laajasti hyödynnetty teoria kehystää tutkielmaani juuri kyseisen erottelun osalta. Tavoitteena on vertailla, onko omaan tulevaisuuteen suhtautumisessa havaittavissa eroa sosiaalisesti ja emotionaalisesti yksinäisten nuorten välillä. Lisäksi tarkastellaan sukupuolten välisiä eroja yksinäisyyskokemuksissa ja suhtautumisessa tulevaisuuteen.
Tutkielman aineistona on Helsingin Sanomien keräämä yksinäisyyskysely vuodelta 2014. Siinä on kartoitettu muun muassa koetun yksinäisyyden määrää, olosuhteita ja seurauksia, sosiaalisia odotuksia sekä hyvinvointia. Tutkimuksen kohteena olevia 12–22-vuotiata nuoria oli vastaajien joukossa 2862. Muuttujia tarkasteltiin ensin yleisesti, eli miten nuoret suhtautuvat tulevaisuuteensa sekä kuinka paljon sosiaalista ja emotionaalista yksinäisyyttä koetaan. Sosiaalista ja emotionaalista yksinäisyyttä kuvaavista muuttujista valittiin tutkimukseen sopivimmat ja ne yhdistettiin summamuuttujiksi. Näiden sosiaalisen ja emotionaalisen yksinäisyyden yhteyttä tarkasteltiin nuoren tulevaisuuteen suhtautumista koskevaan muuttujaan. Niiden välistä suhdetta tutkittiin lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että emotionaalinen yksinäisyys selittää omaan tulevaisuuteen suhtautumista 24 % ja sosiaalinen yksinäisyys 18 %. Selitysasteita voidaan pitää merkittävinä, sillä lähes neljännes omaan tulevaisuuteen suhtautumisen vaihtelusta selittyy emotionaalisella yksinäisyydellä ja lähes viidennes sosiaalisella yksinäisyydellä. Tutkimuksessa molemmissa lineaarisissa regressioanalyyseissä F-testin p-arvo sai arvokseen .000, joten emotionaalista sekä sosiaalista yksinäisyyttä kuvaavat muuttujat selittävät nuoren suhtautumista tulevaisuuteensa tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Tulokset korostavat läheisen, kuuntelevan ja läsnä olevan ystävän tärkeyttä nuoren elämässä. Lisäksi tulokset tukevat aiempien tutkimusten havaintoa siitä, että emotionaalisen yksinäisyyden kokeminen on vaikutuksiltaan sosiaalista yksinäisyyttä haitallisempi asia nuorten elämässä.
Tutkielman aineistona on Helsingin Sanomien keräämä yksinäisyyskysely vuodelta 2014. Siinä on kartoitettu muun muassa koetun yksinäisyyden määrää, olosuhteita ja seurauksia, sosiaalisia odotuksia sekä hyvinvointia. Tutkimuksen kohteena olevia 12–22-vuotiata nuoria oli vastaajien joukossa 2862. Muuttujia tarkasteltiin ensin yleisesti, eli miten nuoret suhtautuvat tulevaisuuteensa sekä kuinka paljon sosiaalista ja emotionaalista yksinäisyyttä koetaan. Sosiaalista ja emotionaalista yksinäisyyttä kuvaavista muuttujista valittiin tutkimukseen sopivimmat ja ne yhdistettiin summamuuttujiksi. Näiden sosiaalisen ja emotionaalisen yksinäisyyden yhteyttä tarkasteltiin nuoren tulevaisuuteen suhtautumista koskevaan muuttujaan. Niiden välistä suhdetta tutkittiin lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että emotionaalinen yksinäisyys selittää omaan tulevaisuuteen suhtautumista 24 % ja sosiaalinen yksinäisyys 18 %. Selitysasteita voidaan pitää merkittävinä, sillä lähes neljännes omaan tulevaisuuteen suhtautumisen vaihtelusta selittyy emotionaalisella yksinäisyydellä ja lähes viidennes sosiaalisella yksinäisyydellä. Tutkimuksessa molemmissa lineaarisissa regressioanalyyseissä F-testin p-arvo sai arvokseen .000, joten emotionaalista sekä sosiaalista yksinäisyyttä kuvaavat muuttujat selittävät nuoren suhtautumista tulevaisuuteensa tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Tulokset korostavat läheisen, kuuntelevan ja läsnä olevan ystävän tärkeyttä nuoren elämässä. Lisäksi tulokset tukevat aiempien tutkimusten havaintoa siitä, että emotionaalisen yksinäisyyden kokeminen on vaikutuksiltaan sosiaalista yksinäisyyttä haitallisempi asia nuorten elämässä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7051]