Принципы составления финско-русского словаря коллокаций (на примере терминополя "коронавирус")

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kaksikielisen kollokaatiosanaston laatimisperiaatteet. Yhtenä osana tutkimusta laadin pilottisanaston, jonka aiheena on vallitseva koronaviruspandemia. Sanasto on tarkoitettu asioimistulkkien avuksi heidän valmistautuessaan korona-aiheisiin toimeksiantoihin. Sanasto palvelee erityisesti sairaanhoitajan ja potilaan välistä viestintää, sillä tulkkia tarvitaan ensisijaisesti koronatartunnan saaneiden neuvontaan sekä tartuntaketjujen jäljittämiseen liittyvissä käytänteissä. Koronavirusepidemia on muuttanut merkittävästi elämäntapaamme, mikä on tuonut paljon uusia sanoja arkikieleemme. Koronavirusepidemian aikana koronavirukseen liittyvä termistö on kehittynyt nopeasti, spontaanisti ja ilman kansainvälistä harmonisointia. Tämä on johtanut siihen, että käsitteissä ja termeissä saattaa esiintyä suuriakin vaihteluita kielten välillä. Asioimistulkin on oltava tietoinen näistä eroista käsite- ja sanastotasolla sekä huomioitava ne tulkkauksessa. Lisäksi tulkilla pitää olla käyttökontekstin tuntemusta, jotta hän osaisi käyttää termejä luontevasti. Tässä kollokaatiot, eli termien kanssa usein esiintyvät sanat tai niiden yhteydessä esiintyvät ilmaisut ovat hyvin tärkeässä roolissa. Ennen kollokaatiosanaston laatimista tutustuin kollokaatio-käsitteen eri tulkintoihin ja tarkastelin kollokaatioiden merkitystä sekä kielessä että tulkkauksessa. Tutkimuksessani lähestyin kollokaatioita leksikaalis-semanttisesta näkökulmasta. Sanastoa suunnitellessani turvauduin asioimistulkeille tarkoitetun suomalais-venäläisen terveydenhuollon sanaston yleisiin laatimisperiaatteisiin sekä kaksikielisen leksikografian käytänteisiin, jotka koskevat kollokaatioiden ja yhteisesiintymien esittämistä sanakirjoissa. Tutkimusaineistoiksi valikoitui Suomen ja Venäjän kansalaisille suunnatut viralliset tiedotuskanavat (mm. THL ja Venäjän terveysministeriö). Sanaston ydinsanoiksi valitsin havaitsemani koronaepidemian neljä keskeisintä termiä. Poimin suomenkielisestä aineistosta näiden sanojen kollokaatioita, joille etsin vastineita venäjänkielisestä aineistosta. Osan vastine-ehdotuksista poimin muista lähteistä. mm. suomenkielisten tekstien venäjännöksistä. Tutkimalla kollokaatioita ja sanojen leksikaalis-semanttisia suhteita laadin pilottisanaston. Sanastoa työstäessäni muotoilin samalla myös suomalais-venäläisen kollokaatiosanaston laatimisperiaatteet. Näistä mainittakoon suomenkielisten yhdyssanojen sisällyttäminen sanastoon sekä suomenkielisten tekstien venäjännöksien käyttö tutkimusaineistona.