iA- ja UA-vokaaliyhtymät kahdentoista tamperelaisnuoren puhekielessä vuosina 1977 ja 2019

Abstract

Tarkastelen kandidaatintutkielmassani jälkitavujen A-loppuisia iA- ja UA-vokaaliyhtymiä tamperelaisnuorten puhekielessä vuosina 1977 ja 2019. Tutkielmani lähestyy kielenpiirteitä sosiolingvistiseen reaaliaikaiseen tutkimusmetodiin liitettävällä vertailun menetelmällä, jossa vertailen iA- ja UA-vokaaliyhtymien edustumista kahden eri ajanhetken kautta. Tutkielmani painottaa reaaliaikaisen tutkimusmetodin trenditutkimusta, jossa tutkittavat edustavat Tampereen seudun nuoria ja lukeutuvat sosioekonomisilta taustoiltaan samoihin kriteereihin kumpanakin aineistonkeruuvuonna. Kohdistan tutkimukseni 12 syntyperäiseen tamperelaiseen, jotka ovat iältään 18–22-vuotiaita nuoria naisia ja miehiä. Tutkielmani saa myös sosiolingvistisen näennäisaikametodin piirteitä, kun tarkastelen vokaaliyhtymiä saman ikäryhmän edustajilla yhden aineistonkeruuvuoden kautta muun muassa tutkielmani analyysissa, kun esitän yhtymien variaatiota muotopiirreanalyysin kautta. Selvitän tutkielmassani, (1) minkälaista variaatiota iA- ja UA-vokaaliyhtymissä esiintyy tamperelaisnuorten keskuudessa vuosina 1977 ja 2019. Tuon variaation kvaliteettia esiin yhtymien muotoryhmiä tarkastellen ja esitän havainnollistavia esimerkkejä aineistosta, kun (2) selvitän vokaaliyhtymien esiintymisympäristöjä ja erittelen näitä yksilökohtaisesti kummankin vuoden osalta. Lopuksi (3) pohdin syitä vokaaliyhtymien variaationedustukselle ja teen niistä kokoavia johtopäätelmiä. Tutkielmani analyysin perusteella selviää, että hämäläismurteisiin lukeutuvilla nuorilla painottuu puhekielessään tyypillisesti edelleen iA- ja UA-vokaaliyhtymien vaihtelemattomat muodot. Tutkielmassani käyttämieni kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimustavan myötä selvitin, että kummankin yhtymän variaationedustus on niiden vaihtelemattomuudesta huolimatta kasvanut vuonna 2019 yksilöllisen satunnaisen variaation myötä. Vuonna 2019 vokaaliyhtymien pitkittäisvokaalistumiskehitys on yli 20 prosenttia, kun vuonna 1977 se on alle viisi. Tutkimustulosteni läpikäynti osoittaa, että yhtymien variaationedustus on verrannollinen aineistonkeruuvuoteen, aineistonkeruussa toteutuviin puheenaiheisiin sekä tutkittavan sukupuoleen ja tämän yksilöllisiin satunnaisiin variaationmuutoksiin puhekielessä.