Tavoitteena Suomen paras työpaikka : Työntekijöiden käsityksiä työnantajakuvasta ja työnantajasertifikaatin merkityksestä
Toiviainen, Janni (2021)
Toiviainen, Janni
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104304211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104304211
Tiivistelmä
Tässä pro gradussa pureudutaan tutkimaan viime vuosina työmarkkinakentällä ja organisaationaalisessa kontekstissa suosiotaan kasvattanutta työnantajakuvan ilmiötä. Pro gradussa tutkitaan ulkoisen ja sisäisen työnantajakuvan välistä vastaavuutta työnantajasertifioiduissa yrityksissä Suomessa. Vastaavuuden tarkastelu tapahtuu keskeisimpien työnantajakuvan elementtien selvittämisen kautta. Lisäksi tutkitaan työnantajasertifikaatin koettua merkitystä organisaation ulko- ja sisäpuolella. Tutkimusnäkökulmaksi on valittu työnhakijoiden ja työntekijöiden näkökulma, ja heidän mielikuviensa ja kokemustensa tutkiminen. Tämä poikkeaa yleisestä ilmiön tutkimusnäkökulmasta, joka on työnantajalähtöinen. Pro gradun tavoitteena on tarjota tietoa tutkimuskentälle ja käytäntöön uudesta näkökulmasta.
Tutkimusta varten muodostettiin yksi päätutkimuskysymys ja tähän linkittyvät alakysymykset, joiden kautta tapahtui ilmiön syvällisempi tarkastelu. Tutkimuskysymyksenä kysyttiin, miten ulkoinen työnantajakuva työnantajasertifioidusta organisaatiosta vastaa sisäistä työntekijäkokemusta organisaatioon työllistymisen jälkeen? Alakysymyksistä ensimmäisessä kysyttiin, mitkä ovat keskeisimmät instrumentaaliset ja/tai symboliset työnantajakuvan elementit työnantajasertifioidussa organisaatiossa? Toinen alakysymys käsitteli työnantajasertifikaatteja: Miten merkityksellisenä työnantajakuvan elementtinä työnantajasertifikaatti koetaan organisaation ulko- ja sisäpuolella? Aihetta lähestyttiin kahteen työnantajasertifioituun organisaatioon tehdyn tapaustutkimuksen kautta. Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen tutkimus, joka toteutettiin kymmenelle haastateltavalle tehdyllä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluista kerättyä aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimukseen valikoituneet kohdeorganisaatiot ovat työntekijöidensä arvostamia, ja tämä näkyi tutkimus- tuloksissa. Organisaatioiden ulkoinen mielikuva vastasi tulosten perusteella lähes täysin työntekijänä kerättyä sisäistä kokemusta. Mikäli tulosten perusteella joitain eroja havaittiin, osoittivat ne sisäisten työntekijäkokemusten olevan jopa parempia kuin palkkausta edeltäneet odotukset. Sisäisen työnantajakuvan osalta pro gradun tutkimustulokset korostavat erityisesti luottamukseen perustuvan organisaatiokulttuurin toteuttamista, sekä välittömään ja avoimeen johtamistyyliin perustuvaa johtamiskulttuuria. Ulkoisen työnantajakuvan tärkeimpinä elementteinä nähtiin tutkimustulosten perusteella kohdeorganisaatioiden brändi, hyvä maine, arvot sekä tuttuus, mikä tuloksena mukailee aiempaa tieteellistä tutkimusta. Työnantajasertifikaatin ulkoinen merkitys paljastui pro gradun tulosten perusteella odotettua vähäisemmäksi, eikä niillä todettu olevan ratkaisevaa painoarvoa hakuaikeissa tai työnantajan valinnassa. Molemmissa kohdeorganisaatioissa tutkimustulosten perusteella voitiin kuitenkin sisäisesti todeta sertifikaatin olevan odotettua selvästi merkityksellisempi. Sertifikaatilla koettiin olevan vaikutuksia niin työntekijöiden sitoutumiseen kuin työssä viihtymiseen. Lisäksi sertifikaatti toimi työkaluna sisäisten toimintojen kehitykseen, mikä koettiin työntekijätaholla mielekkääksi ja työntekijöitä osallistavaksi elementiksi.
Tutkimustulokset korostavat työnantajakuvan ilmiön keskeistä asemaa organisaation menestystekijänä. Voidaankin todeta, että työnantajakuvan ottaminen osaksi organisaatioiden strategiaa, ja sen integroiminen osaksi organisaatiokulttuuria palvelee organisaatioita positiivisen maineen ja kasvavan ulkoisen kiinnostuksen lisäksi tyytyväisillä, motivoituneilla ja sitoutuneilla työntekijöillä. Tämä voi lopulta heijastua myös organisaatioiden liiketoiminnalliseen tulokseen. Sertifikaattien osalta voidaan miettiä, missä määrin organisaatioiden kannattaa panostaa niihin vain ulkoisena elementtinä, ja toisaalta huomioida niiden vaikutus sisäisen työnantajakuvan kehittämisessä. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista tutkia työnhakijoiden ja –tekijöiden näkökulmasta ilmiötä vielä laajemmalla otannalla sertifioiduissa yrityksissä, ja verrata tuloksia myös muihin organisaatioihin.
Tutkimusta varten muodostettiin yksi päätutkimuskysymys ja tähän linkittyvät alakysymykset, joiden kautta tapahtui ilmiön syvällisempi tarkastelu. Tutkimuskysymyksenä kysyttiin, miten ulkoinen työnantajakuva työnantajasertifioidusta organisaatiosta vastaa sisäistä työntekijäkokemusta organisaatioon työllistymisen jälkeen? Alakysymyksistä ensimmäisessä kysyttiin, mitkä ovat keskeisimmät instrumentaaliset ja/tai symboliset työnantajakuvan elementit työnantajasertifioidussa organisaatiossa? Toinen alakysymys käsitteli työnantajasertifikaatteja: Miten merkityksellisenä työnantajakuvan elementtinä työnantajasertifikaatti koetaan organisaation ulko- ja sisäpuolella? Aihetta lähestyttiin kahteen työnantajasertifioituun organisaatioon tehdyn tapaustutkimuksen kautta. Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen tutkimus, joka toteutettiin kymmenelle haastateltavalle tehdyllä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluista kerättyä aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimukseen valikoituneet kohdeorganisaatiot ovat työntekijöidensä arvostamia, ja tämä näkyi tutkimus- tuloksissa. Organisaatioiden ulkoinen mielikuva vastasi tulosten perusteella lähes täysin työntekijänä kerättyä sisäistä kokemusta. Mikäli tulosten perusteella joitain eroja havaittiin, osoittivat ne sisäisten työntekijäkokemusten olevan jopa parempia kuin palkkausta edeltäneet odotukset. Sisäisen työnantajakuvan osalta pro gradun tutkimustulokset korostavat erityisesti luottamukseen perustuvan organisaatiokulttuurin toteuttamista, sekä välittömään ja avoimeen johtamistyyliin perustuvaa johtamiskulttuuria. Ulkoisen työnantajakuvan tärkeimpinä elementteinä nähtiin tutkimustulosten perusteella kohdeorganisaatioiden brändi, hyvä maine, arvot sekä tuttuus, mikä tuloksena mukailee aiempaa tieteellistä tutkimusta. Työnantajasertifikaatin ulkoinen merkitys paljastui pro gradun tulosten perusteella odotettua vähäisemmäksi, eikä niillä todettu olevan ratkaisevaa painoarvoa hakuaikeissa tai työnantajan valinnassa. Molemmissa kohdeorganisaatioissa tutkimustulosten perusteella voitiin kuitenkin sisäisesti todeta sertifikaatin olevan odotettua selvästi merkityksellisempi. Sertifikaatilla koettiin olevan vaikutuksia niin työntekijöiden sitoutumiseen kuin työssä viihtymiseen. Lisäksi sertifikaatti toimi työkaluna sisäisten toimintojen kehitykseen, mikä koettiin työntekijätaholla mielekkääksi ja työntekijöitä osallistavaksi elementiksi.
Tutkimustulokset korostavat työnantajakuvan ilmiön keskeistä asemaa organisaation menestystekijänä. Voidaankin todeta, että työnantajakuvan ottaminen osaksi organisaatioiden strategiaa, ja sen integroiminen osaksi organisaatiokulttuuria palvelee organisaatioita positiivisen maineen ja kasvavan ulkoisen kiinnostuksen lisäksi tyytyväisillä, motivoituneilla ja sitoutuneilla työntekijöillä. Tämä voi lopulta heijastua myös organisaatioiden liiketoiminnalliseen tulokseen. Sertifikaattien osalta voidaan miettiä, missä määrin organisaatioiden kannattaa panostaa niihin vain ulkoisena elementtinä, ja toisaalta huomioida niiden vaikutus sisäisen työnantajakuvan kehittämisessä. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista tutkia työnhakijoiden ja –tekijöiden näkökulmasta ilmiötä vielä laajemmalla otannalla sertifioiduissa yrityksissä, ja verrata tuloksia myös muihin organisaatioihin.