Tunteiden säätely perheyrityksen johdon strategisessa päätöksenteossa : Dynaamisten kyvykkyyksien näkökulma

Abstract

Yrityksen johtaja määrittelee yrityksen suunnan strategisella päätöksenteolla. Tunteiden roolia strategisessa päätöksenteossa on väheksytty niin päätöksenteon tutkimuksen kuin myös strategisen johtamisen kentällä. Tutkimus on keskittynyt lähinnä päätöksentekoon liittyvien kognitiivisten prosessien tutkimiseen ohittaen tunteiden vaikutukset ja niiden tarjoamat mahdollisuudet päätöksenteossa. Tunteiden läsnäolon tunnistamisella ja niiden säätelemisellä on positiivinen vaikutus työympäristöön, mutta johtajien odotetaan tekevän silti päätökset puhtaan rationaalisesti. Kun johtaja välittää yrityksestä ja johtaa sitä läpi suurtenkin muutosten, ovat tunteet väistämättäkin läsnä. Perheyrityksissä tunteet nähdään ja koetaan intensiivisimmillään, minkä vuoksi perheyritykset valikoituvat tutkielman keskiöön.

Tutkielman tavoitteena on tarkastella tunteiden säätelyn strategioita, joita perheyritysten johtajat hyödyntävät tehdessään strategisia päätöksiä. Nämä päätökset tehdään dynaamisten kyvykkyyksien teorian tarjoamassa mahdollisuuksiin tarttumisen kontekstissa. Tutkielmassa analysoidaan sitä, miten tunteiden säätely tukee strategista päätöksentekoa. Tutkielman teoreettinen asemointi painottuu strategisen markkinoinnin ja päätöksenteon tutkimuksen välimaastoon. Teoria-osuudessa käydään läpi keskeistä teoriaa strategisesta päätöksenteosta ja dynaamisista kyvykkyyksistä, kuten myös tunteista ja tunteiden säätelystä. Näiden pohjalta luodaan teoreettinen viitekehys, jolla kuvataan aiemman tutkimuksen linkittymistä yhteen. Sovellettavan teorian valintaa ohjaa vahvasti aineisto.

Aihetta lähestytään tutkielmassa kvalitatiivisesti ja induktiivisesti. Tunteiden säätelyn metodologialta odotetaan menetelmällistä herkkyyttä, millä päästään kiinni subjektiiviseen, muistinvaraiseen ja haastateltavan omaan arvioon perustuvaan tunnekokemukseen. Herkkyyttä saavutetaan tutkielmassa narratiivisen metodologian ja CIT-menetelmän avulla, joiden käyttäminen yhdessä on luontevaa aiemman tutkimuksen perusteella. Näitä menetelmävalintoja ohjaavat relativistinen olemassaolon käsitys suhteellisesta totuudesta, sekä sosiaalisen konstruktionismin oletus tiedon rakentumisesta sosiaalisesti ja peilaten yksilön omiin kokemuksiin. Metodologiaa tarkastellaan interpretivistisessä paradigmassa, mikä korostaa yhteiskunnan ilmiöiden ymmärtämistä haastateltavan oman toiminnan kautta heidän omassa kontekstissaan.

Haastattelussa johtajia pyydettiin ääripään kokemuksia kuvaamalla kertomaan päätöksentekotilanteista, joissa he ovat kokeneet suuria tunteita. Induktiivisen lähestymistavan mukaisesti aihe rajautui lopulliseen muotoonsa aineiston perusteella. Aineisto koostuu kahdeksasta perheyrityksen johtajan haastattelusta. Analysointia tehtiin narratiivisin analyysimenetelmin. Lopuksi narratiivit tuotiin yhteen yhdeksi metanarratiiviksi. Tulosten analysointiakin ohjasi vahvasti induktiivinen ote.

Tutkielman tuloksena aineistosta tunnistettiin erilaisia tunteiden säätelyn strategioita. Strategiat eriteltiin aiemman tutkimuksen tunnistaman neljän strategian alle: vastauksen muotoileminen, huomion asetteleminen, tilanteen muokkaaminen ja arvion muuttaminen. Tunteiden säätelyn strategiat keskittyvät tietyn energian ja valenssin tunteiden säätelyyn. Näiden strategioiden avulla johtaja takaa sujuvan ja analyyttisen, mutta samaan aikaan empaattisen ja ihmisläheisen strategisen päätöksenteon. Tunteitaan säätelemällä johtaja kykenee sopeutumaan strategisen mahdollisuuden luomaan tilanteeseen sosiaalisesti, kognitiivisesti ja psykologisesti. Perheyritysten ominaispiirteinä aineistosta nousivat esiin niiden johtajien vahva sitoutuminen yrittäjyyteen, perheen suuri merkitys ja tulevaisuusajattelu.

Tunteet ovat voimavara yritysjohtajalle. Säätelemällä tunteitaan johtaja kykenee tekemään haastaviakin strategisia päätöksiä, joiden avulla strategisiin mahdollisuuksiin tarttuminen on mahdollista. Tutkielman lopuksi eriteltiin sen luoma kontribuutio ja liikkeenjohdon relevanssi. Jatkotutkimusmahdollisuudet korostavat tarvetta ymmärtää tunteiden suhdetta päätöksentekoon ja tuoda se ilmiönä lähemmäs liiketoimintaa.