"Harhaluulot ihmisten mukavuudesta karisevat" : Sisällön analyysi poliitikon yksityiselämää koskevista verkkokommenteista Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa
Nissinen, Elina (2021)
Nissinen, Elina
2021
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104294144
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104294144
Tiivistelmä
Kandidaatintyössäni tutkin, millaisia piirteitä on verkkokommenteissa, joita on tullut uutiseen siitä, että vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela on raskaana. Vertailen työssäni kommentteja, jotka olivat tulleet Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien kommenttiosioihin sekä Facebook- ja Twitter-jakoihin. Tutkimuskysymykseni keskittyvät siihen, millaisia piirteitä poliitikon yksityiselämää käsittelevään uutiseen jätetyissä kommenteissa on ja miten iltapäivälehden ja päivälehden kommentit eroavat toisistaan.
Analysoin aineistoa sisällön määrällisellä erittelyllä. Luokittelin kommentit sen mukaan, mikä niiden sävy ja aihe on. Alustan moderoinnin vaikutus näkyi selvästi. Tutkimuksessa selvisi, että median omalla, ennakkomoderoidulla kommenttipalstalla käyty keskustelu on huomattavasti positiivisempaa ja homogeenisempaa kuin sosiaalisessa mediassa. Jälkimoderoiduilla alustoilla kommentit täyttivät kommentointiohjeiden kriteerit ennakkomoderoituja alustoja heikommin.
Sosiaalisen median sivustoilla keskustelu oli suurimmaksi osaksi ivallista ja sitä käytiin enimmäkseen aiheen vierestä. Kaikkein rajuinta keskustelua sekä sävyn että aiheiden puolesta käytiin Twitterissä, jota mediat eivät voi moderoida. Iltapäivälehden alustoilla käyty keskustelu oli hajanaisempaa ja negatiivisempaa kuin päivälehden alustoilla. Ilta-Sanomien alustoilla oli myös huomattavasti enemmän kommentteja kuin Helsingin Sanomissa.
Analysoin aineistoa sisällön määrällisellä erittelyllä. Luokittelin kommentit sen mukaan, mikä niiden sävy ja aihe on. Alustan moderoinnin vaikutus näkyi selvästi. Tutkimuksessa selvisi, että median omalla, ennakkomoderoidulla kommenttipalstalla käyty keskustelu on huomattavasti positiivisempaa ja homogeenisempaa kuin sosiaalisessa mediassa. Jälkimoderoiduilla alustoilla kommentit täyttivät kommentointiohjeiden kriteerit ennakkomoderoituja alustoja heikommin.
Sosiaalisen median sivustoilla keskustelu oli suurimmaksi osaksi ivallista ja sitä käytiin enimmäkseen aiheen vierestä. Kaikkein rajuinta keskustelua sekä sävyn että aiheiden puolesta käytiin Twitterissä, jota mediat eivät voi moderoida. Iltapäivälehden alustoilla käyty keskustelu oli hajanaisempaa ja negatiivisempaa kuin päivälehden alustoilla. Ilta-Sanomien alustoilla oli myös huomattavasti enemmän kommentteja kuin Helsingin Sanomissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]