"Täällä eletään ja annetaan toisten elää yhteisönä" : Laadullinen tutkimus lähiympäristön ja paikallisen yhteisön merkityksestä asukkaille

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää Ruutanassa sijaitsevan omakotitaloalueen Iskelän arkea. Asuinalue sijaitsee Kangasalla lähellä Tampereen ja Kangasalan rajaa. Tarkastelun kohteena ovat paikalliset ja paikallinen yhteisö sekä sosiaalinen kanssakäyminen Iskelän asuinalueen yhteisössä. Nykyinen keskustelu asuinalueiden yhteisöllisyydestä käy aika ajoin vilkkaana. Tampere ja lähikunnat ovat olleet muuttovoittoisia lähivuosina. Alueiden elinvoimaisuus ja yhteisöllisyys ovat yksi osa-alueensa alueprojektien kehityssuunnitelmissa. Tästä syystä on merkittävää kysyä: Miten yksilöt kokevat paikallisen yhteisönsä, ja miten se näkyy heidän arjessaan?

Tutkimuksen teoriatausta pohjustaa yhteisöä varhaisempien sekä uudempien yhteisötutkimuksien valossa. Tämän lisäksi teoriaosuudessa selvennetään yhteisön ja yhteisöllisyyden määritelmät Heikki Lehtosen yhteisöteorian näkökulmasta. Nämä määritelmät luovat käsitepohjaa tutkimuksessa esiintyvälle tematiikalle. Sosiologia klassikoiden avulla valotetaan sitä, milloin voidaan puhua yhteisön sosiaalisesta pääomasta, ja mitä se ylipäätään tarkoittaa sosiologian näkökulmasta.

Tutkimus toteutettiin tutkimushankkeena yhdessä Iskelän omakotiyhdistyksen sekä kolmen muun opiskelijan kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastatteluilla. Aineisto koostui 18:sta teemahaastattelusta, jotka suoritettiin suurimmaksi osaksi asukkaiden kotona ja loput etäyhteyksin. Haastattelut tapahtuivat yksilö-, pari- sekä ryhmähaastatteluiden muodossa. Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat olivat vapaaehtoisia Iskelän asukkaita. Osa haastateltavista oli asunut alueella lähes koko ikänsä, kun taas toiset olivat uudempia asukkaita. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen kirjallisuuden muodostettiin analyysikysymyksiä, jotka tukivat analyysivaihetta. Sisällönanalyysi aineistosta pyrittiin löytämään yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä tiivistämään niitä yleisemmällä tasolla.

Analyysissä muodostui kolme suurempaa pääluokkaa: Ympäristön vaikutus yksilön arjessa, Yhteiselo Iskelässä sekä Iskelän merkitys asukkaille. Analyysin tuloksina piirtyi kokonaiskuva Iskelän arkea tukevista alueellisista sekä sosiaalisista tekijöistä. Asuinalueen merkittävät kohtaamispaikat, luonnonläheisyys sekä historiallinen tausta loivat Iskelästä lintukotomaisen asuinpaikan. Asuinalueen kaavoitus mahdollisti asumisen yksityisyyttä, mutta samalla se osallisti asukkaita yhteisön jäseneksi. Yhteistoiminnassa järjestettiin lapsiystävällisiä perhetapahtumia sekä pihakirppiksiä, mitkä organisoitiin suurimmaksi osaksi sosiaalisen median välityksellä. Omakotiyhdistyksen toimesta asuinalueella järjestettiin vuosittaisia talkoo- ja ylläpitotöitä. Tutkimuksen kirjallisuuteen peilaten voitiin tutkimustuloksina tunnistaa Iskelän omakotitaloalueella olevan yhteisöllisiä vuorovaikutusmuotoja. Paikallinen yhteisö tuki niin yksilöitä kuin yhteisöäkin yhteistoimintaan. Kyseiset piirteet voidaan rinnastaa osaksi tutkimuksen sosiaalisen pääoman teoriaa.