Näkemyksiä kouluyhteisön roolista nuorten liikunta-aktiivisuuden tukemisessa
Peltomäki, Laura (2021)
Peltomäki, Laura
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104304181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104304181
Tiivistelmä
Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli selvittää näkemyksiä liikuntainterventioiden vaikuttavuudesta yläkoulussa sekä kouluyhteisön roolia omaehtoisen liikunta-aktiivisuuden tukemisessa. Aikaisempia tutkimuksia fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä yläkouluiässä on paljon. Näissä tutkimuksissa on todettu, että liikuntainterventiot vaikuttavat heikommin yläkouluun kuin alakouluun. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat yleinen liikunta-aktiivisuuden käsite, drop off – ilmiö eli liikkumisen väheneminen tai loppuminen yläkouluiässä sekä liikunnan koettu pätevyys. Näiden aikaisempien tutkimuksien myötä muodostui tutkimuskysymyksiksi: Miten koulupohjaiset liikunta-aktiivisuutta lisäävät interventiot nähdään toimivan yläkoulussa? sekä millaiseksi kouluyhteisön rooli nähdään olla vaikuttamassa nuorten omaehtoiseen liikunta- aktiivisuuteen?
Tutkimusaineisto koostuu neljän kouluyhteisössä työskentelevän työntekijän teemahaastatteluista, joiden käytännön työssä syntyneiden näkemyksien kautta tavoitteena oli löytää ratkaisuja tutkimusongelmaan. Tutkimusaineisto on kerätty maaliskuussa 2021.
Tutkimuksen tuloksissa liikuntainterventioiden vaikuttavuuteen yläkoulussa nähtiin voimakkaimmin rehtorin vetovastuu toimintakulttuurin muutoksessa, toimijoiden ammatillisten resurssien rajallisuus sekä yläkoulun koulupäivän aikainen aikakapseli niin aineenopettajien kuin oppilaidenkin näkökulmasta. Näkemyksissä omaehtoisen liikkumisen tukemiseen kouluyhteisössä voimakkaimmin nähtiin liikunnan tukimuotojen puutos sekä liikunnan ja liikkumisen henkilökohtaisuuden huomiointi, jolla viitattiin moniammatillisen yhteistyön tarpeeseen liikunta-alan ammattilaisten kanssa kouluyhteisön sisällä, jossa nuoret ovat tavoitettavissa.
Tutkimus toi esille mahdollisia syitä nuorten drop off -ilmiöön, jotka liittyvät murrosiän tuomiin haasteisiin, kuten vertaisryhmän vaikutukset, sosiaalinen media sekä koulun kuormittavuus. Vaikka tutkimuksessa ei varsinaisesti tutkittu drop off -ilmiön syitä, ovat nämä arvokasta tietoa liikuntainterventioiden suunnitteluprosessissa kohdennetusti yläkouluun.
Tutkimusaineisto koostuu neljän kouluyhteisössä työskentelevän työntekijän teemahaastatteluista, joiden käytännön työssä syntyneiden näkemyksien kautta tavoitteena oli löytää ratkaisuja tutkimusongelmaan. Tutkimusaineisto on kerätty maaliskuussa 2021.
Tutkimuksen tuloksissa liikuntainterventioiden vaikuttavuuteen yläkoulussa nähtiin voimakkaimmin rehtorin vetovastuu toimintakulttuurin muutoksessa, toimijoiden ammatillisten resurssien rajallisuus sekä yläkoulun koulupäivän aikainen aikakapseli niin aineenopettajien kuin oppilaidenkin näkökulmasta. Näkemyksissä omaehtoisen liikkumisen tukemiseen kouluyhteisössä voimakkaimmin nähtiin liikunnan tukimuotojen puutos sekä liikunnan ja liikkumisen henkilökohtaisuuden huomiointi, jolla viitattiin moniammatillisen yhteistyön tarpeeseen liikunta-alan ammattilaisten kanssa kouluyhteisön sisällä, jossa nuoret ovat tavoitettavissa.
Tutkimus toi esille mahdollisia syitä nuorten drop off -ilmiöön, jotka liittyvät murrosiän tuomiin haasteisiin, kuten vertaisryhmän vaikutukset, sosiaalinen media sekä koulun kuormittavuus. Vaikka tutkimuksessa ei varsinaisesti tutkittu drop off -ilmiön syitä, ovat nämä arvokasta tietoa liikuntainterventioiden suunnitteluprosessissa kohdennetusti yläkouluun.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]