Omakotiyhdistys lähidemokratian edistäjänä : Tapaustutkimus asukkaiden osallistumisesta Iskelässä
Kangas, Piritta (2021)
Kangas, Piritta
2021
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104304167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104304167
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tarkastelen asukkaiden osallistumista Kangasalan Ruutanassa sijaitsevalla Iskelän omakotialueella. Pyrin ymmärtämään, mitä julkishallinnossa yleisesti hyväksytyn aseman saanut osallistuminen tarkoittaa kuntalaisille Iskelän omakotialueen kontekstissa. Tarkasteluni kohdistuu myös alueella toimivan omakotiyhdistyksen rooliin lähidemokratian mahdollistajana. Tutkimuskysymykseni on: miten iskeläläiset ovat osallistuneet ja vaikuttaneet asuinalueensa kehitykseen ja toimintaan? Lisäksi kysyn: Millainen merkitys osallistumisella on asukkaille? Mikä on omakotiyhdistyksen rooli osallistumisen mahdollistajana? Millaiset tekijät ovat edistäneet ja millaiset estäneet osallistumista?
Tarkastelen osallistumista kunnallisdemokratian lisäksi laajemmin ymmärrettynä omaehtoisena ruohonjuuritason toimintana paikallisyhteisössä. Aiemmissa asukkaiden osallistumista tarkastelevissa tutkimuksissa on esitetty huoli siitä, että kunta näyttäytyy asukkaille usein etäisenä. Asukkaat kokevat olevansa itse asuinalueensa parhaita asiantuntijoita, minkä vuoksi kunnan tulisi antaa heille konkreettisempaa päätöksentekovaltaa asuinalueellaan. Osallistumiseen on todettu liittyvän myös yksilöllisiä haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi osaamiseen, persoonaan ja elämäntilanteisiin. Lähidemokratian ja asukasyhdistysten toiminnan on nähty tuovan osallistumista ja päätöksentekoa lähemmäksi asukkaiden arkea.
Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jossa pyrin muodostamaan tarkan kuvan osallistumisesta Iskelässä monipuolisen aineiston avulla. Pääroolissa on haastatteluaineisto, joka kerättiin yhteistyössä kolmen muun aluetta kandidaatintyössään tutkineen opiskelijan ja Iskelän Omakotiyhdistyksen kanssa. Aineisto sisältää 18 yksilö- tai parihaastatteluna toteutettua puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavien joukossa oli Iskelässä pitkään asuneita ja sinne viime vuosina muuttaneita asukkaita. Haastatteluaineistoa täydentää arkistoaineisto, joka koostuu Iskelän Omakotiyhdistyksen neljästätoista toimintakertomuksesta ajalta 1946–2019. Analysoin aineistot erikseen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Analyysini perusteella Iskelän asukkaiden osallistuminen näyttäytyy aktiivisena ja monipuolisena. Asukkaat ovat vaikuttaneet asuinalueensa kehitykseen kunnan osallistavissa toimenpiteissä, mutta järjestäneet myös omaehtoista vapaa-ajan toimintaa. Osallistumisen haasteet linkittyvät yksilöllisiin tekijöihin, yhteiskunnalliseen muutokseen ja kunnanhallintoon. Esimerkiksi kiireinen elämäntahti, puutteelliset taidot tai edustuksellisen demokratian haasteet vaikuttavat asukkaiden osallistumishalukkuuteen. Iskelän Omakotiyhdistys toimii alueella asukkaiden edunvalvojana mahdollistaen samalla matalankynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Lisäksi paikallistason toiminta luo alueella yhteisöllisyyttä ja kuuluvuuden tunnetta. Tulosteni perusteella kuntalaisten osallistumisen kannalta tärkeinä voidaankin nähdä paikallistason asukasyhdistysten toiminnan tukeminen ja päätöksenteon tuominen lähelle asukkaiden arkea.
Tarkastelen osallistumista kunnallisdemokratian lisäksi laajemmin ymmärrettynä omaehtoisena ruohonjuuritason toimintana paikallisyhteisössä. Aiemmissa asukkaiden osallistumista tarkastelevissa tutkimuksissa on esitetty huoli siitä, että kunta näyttäytyy asukkaille usein etäisenä. Asukkaat kokevat olevansa itse asuinalueensa parhaita asiantuntijoita, minkä vuoksi kunnan tulisi antaa heille konkreettisempaa päätöksentekovaltaa asuinalueellaan. Osallistumiseen on todettu liittyvän myös yksilöllisiä haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi osaamiseen, persoonaan ja elämäntilanteisiin. Lähidemokratian ja asukasyhdistysten toiminnan on nähty tuovan osallistumista ja päätöksentekoa lähemmäksi asukkaiden arkea.
Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jossa pyrin muodostamaan tarkan kuvan osallistumisesta Iskelässä monipuolisen aineiston avulla. Pääroolissa on haastatteluaineisto, joka kerättiin yhteistyössä kolmen muun aluetta kandidaatintyössään tutkineen opiskelijan ja Iskelän Omakotiyhdistyksen kanssa. Aineisto sisältää 18 yksilö- tai parihaastatteluna toteutettua puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavien joukossa oli Iskelässä pitkään asuneita ja sinne viime vuosina muuttaneita asukkaita. Haastatteluaineistoa täydentää arkistoaineisto, joka koostuu Iskelän Omakotiyhdistyksen neljästätoista toimintakertomuksesta ajalta 1946–2019. Analysoin aineistot erikseen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Analyysini perusteella Iskelän asukkaiden osallistuminen näyttäytyy aktiivisena ja monipuolisena. Asukkaat ovat vaikuttaneet asuinalueensa kehitykseen kunnan osallistavissa toimenpiteissä, mutta järjestäneet myös omaehtoista vapaa-ajan toimintaa. Osallistumisen haasteet linkittyvät yksilöllisiin tekijöihin, yhteiskunnalliseen muutokseen ja kunnanhallintoon. Esimerkiksi kiireinen elämäntahti, puutteelliset taidot tai edustuksellisen demokratian haasteet vaikuttavat asukkaiden osallistumishalukkuuteen. Iskelän Omakotiyhdistys toimii alueella asukkaiden edunvalvojana mahdollistaen samalla matalankynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Lisäksi paikallistason toiminta luo alueella yhteisöllisyyttä ja kuuluvuuden tunnetta. Tulosteni perusteella kuntalaisten osallistumisen kannalta tärkeinä voidaankin nähdä paikallistason asukasyhdistysten toiminnan tukeminen ja päätöksenteon tuominen lähelle asukkaiden arkea.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11807]
