Varaosakäytänteiden kehittäminen

Abstract

Nykypäivän valmistava teollisuus nojaa vahvasti automaatioon. Järjestelmien käyttöaste on usein suuri ja tuotantokatkokset on pyrittävä minimoimaan. Jotta järjestelmät pysyvät operatiivisessa kunnossa, on niiden käyttöön liittyvien osa-alueiden oltava kunnossa. Esimerkiksi huoltotoiminta, elinkaari sekä varaosat on kyettävä määrittelemään, jotta mahdolliset ongelmatilanteet pystytään välttämään. Järjestelmien vikaantuessa, varaosat ovatkin usein kriittisessä roolissa tuotannon palauttamisessa ennalleen. Varaosat on yleensä tarkoitettu korvaamaan vastaava, vikaantunut osa. Tällöin tilaus-toimitusketjun on oltava kunnossa, jotta korvaavat osat voidaan toimittaa mahdollisimman nopeasti. Myyvälle osapuolelle varaosat tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevaa laitekantaa. Tehokas liiketoiminta vaatii kuitenkin riittäviä hallinnallisia toimenpiteitä. Edessä voi olla tilanne, jossa osien myyntiin ei ole riittävää kontrollia tai käytänteitä. Näiden käytänteiden luominen onkin tärkeää tehokkaan toiminnan kannalta. Erilaisia määrittelyjä, luokitteluja sekä analyyseja voidaan hyödyntää käytänteitä luodessa, jotta kaikille sidosryhmille toiminta on mahdollisimman läpinäkyvää. Ei ole minkään tahon etu, mikäli tilaus-toimitusketju on sekava. Tämän diplomityön tavoitteena on kehittää kohdeyrityksen varaosaliiketoimintaa ja -käytänteitä. Päätavoitteina oli luoda viitekehys varaosien määrittelylle, kehittää erilaisia käytännön toimenpide-ehdotuksia liiketoiminnan kehittämiseksi sekä löytää mahdollisesti jalostamatonta potentiaalia nykytarjonnasta. Työ vastaa osaltaan kohdeyrityksen vuosittaisiin kehitysteemoihin. Työ käyttää tutkimusmenetelminä kirjallisuuskatsausta, data-analyysejä sekä puolistrukturoituja haastatteluja. Kirjallisuuskatsaus keskittyy tilaus-toimitusketjuun, varaosien ominaisuuksiin sekä luokitteluihin. Lisäksi käsitellään ABC-, XYZ- sekä VED-analyysejä. Työssä käytetty lähdeaineisto pohjautuu kohdeyrityksen varaosamyynteihin Suomen maayhtiöstä lähivuosien ajalta. Data-analyysit suoritettiin tietyin rajauksin, jotta analyysit edustaisivat mahdollisimman todenmukaista tilannetta. Analyysit suoritettiin erikseen vuositasolla ja kokonaan määritellylle tarkastelujaksolle. Keskeisimpinä tuloksina luotiin varaosien määrittelyn avuksi viitekehys tarvittavista ominaisuuksista. Käytännön toimenpide-ehdotuksia löydettiin useita. Toimenpide-ehdotukset ovat suhteellisen suuria kokonaisuuksia, joilla tehdyn tutkimuksen perusteella varaosaliiketoimintaa voidaan kehittää potentiaalisesti suurissa määrin. Suurin osa ehdotuksista liittyy nimikkeistöön, niiden luokitteluun, määrittelyyn sekä operatiivisen toiminnan korjaamiseen. Jalostamattoman potentiaalin osalta todettiin tiettyjä nimikeluokkia, joihin keskittymällä voidaan potentiaalia hyödyntää. Analyysien perusteella tunnistettiin myös nimikeluokkia, joiden myynti sitoo liikaa resursseja eikä näinollen ole erityisen kannattavaa liiketoimintaa. Työn tuloksia tullaan myös hyödyntämään varaosakäytänteiden kehittämisessä entisestään.

Automation is vital part of todays manufacturing industry. Usage of the systems is often high and any disturbances in production needs to be minimized. In order to keep the systems in operative function, all production related areas needs to be in correct manner. For example, maintenance operations, lifecycle and spare parts must be clearly defined in order to avoid any problematic situations. If the system malfunctions, spare parts are in critical role of ramping the production back to normal. In general, spare parts are often meant to replace the existing, malfunctioned part. Supply chain needs to be organized in order to achieve fast deliveries with replacing spare parts. To spare parts sellers the parts offers an great opportunity to utilize installed base. Though, effective business requires control of different actions and procedures. There may be a situation, where selling the parts lack of these actions. Thus, different definitions, classifications and analyses can be utilized when developing policies so all stakeholders are aware of current actions. If the supply chain is disorganized, none of the stakeholders will benefit it. The object of this Master’s thesis is to develop spare parts business and policies for the case company. Main goal was to create reference for defining a spare part, develop different suggestions for actions to boost the sales and to unlock potential from the current offering. The thesis will answer partly to case company’s annual strategy. Research methods included literature review, data-analyses and unofficial interviews. The literature review focuses to sup-ply chain as well as spare parts classifications and definitions. In addition, ABC-, XYZ- and VED-analyses are discussed. The source data of the analyses is based on case company’s Finnish unit spare part sales from the past few years. The data-analyses were executed with certain limitations in order to achieve as truthful scope as possible. The analyses were executed both annually and whole to the defined scope. The most important results were creation of reference for needed features of the spare part. Multiple suggestions for development actions were discovered. These suggestions were relatively big entireties which have great potential to develop case company’s spare parts operative business. Majority of the suggestions are associated with item codes, their classification, definitions and operative business. Findings also indicated potential for certain item classes. These classes seems to tie too much resources and thus they aren’t very profitable for business. The results of this thesis will be also utilized when spare part policies are developed in the future.