Ympäristöperusoikeuden huomioiminen julkisissa hankinnoissa : Julkisten hankintojen ympäristöystävällisyys lainsäädännössä ja käytännössä

Abstract

Tutkimuksessa haluttiin selvittää ympäristöperusoikeuden toteutuminen julkisissa hankinnoissa ja hankintaprosessissa. Julkiset hankinnat edustavat suurta markkinaosuutta ja sitä on tarkasteltava kriittisesti myös ympäristön näkökulmasta. Tutkimuskysymyksinä haluttiin tarkastella, minkälainen oikeudellinen suhde julkisilla hankinnoilla ja ympäristöperusoikeudella on. Toiseksi haluttiin tarkastella, miten ympäristöperusoikeus toteutuu käytännön tasolla hankintaprosessissa.

Tutkimuksessa käytettiin aineistona erilaista kirjallisuutta ja verkkolähteitä. Virallislähteinä toimivat muun muassa Suomen lainsäädäntö, valiokuntien lausunnot sekä muut aiheiseen liittyvät tutkimukset ja viralliset selvitykset. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös kansainväliset velvoitteet. Menetelmänä tutkimuksessa toimi kaksi eri tapaa. Ensiksi, tarkasteltiin aihetta lainopillisella metodilla. Tarkasteltiin voimassa olevaa oikeutta ja säädöksien välisiä suhteita. Toiseksi, tutkittiin ympäristöperusoikeuden toteutumista oikeussosiologisesta näkökulmasta. Hyväksi käytettiin empiiristä lähestymistapaa, jossa katsotaan oikeuden toteutumista käytännön tasolla. Kaksi tapaa tukivat toisiaan, sillä hankintaprosessi on käytännönläheistä ja aina hankintayksiköstä riippuvaista.

Tuloksina tutkimuksessa selvisi, miten julkisissa hankinnoissa ei ole oikeudellista velvoitetta ottaa huomioon ympäristönäkökulmaa. Täten voi todeta, että ympäristöperusoikeuden toteutuminen ei ole varmaa oikeudellisesta näkökulmasta, vaan se riippuu aina hankintayksiköstä. Hankintalakia on kuitenkin muokattu tukemaan hankintayksiköitä paremmin huomioimaan ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Tulevaisuudessa hankintalakia tullaan muokkaamaan velvoittavammaksi ympäristön kannalta.

Ympäristöperusoikeuden toteutuminen käytännön tasolla on hyvin huomioitu, mutta konkreettisia velvoitteita puuttuu selvästi kilpailutuksessa. Alle puolet hankinnoista ilmoittaa konkreettisia ympäristövaatimuksia kilpailutuksessa esiin. Valtio kuitenkin tukee ja kouluttaa hankintayksiköitä eri tavoin huomioimaan entistä paremmin ympäristönäkökohdat. Valtiolta ja Euroopan Unionilta on tullut paljon eri ohjeistuksia ja tietopankkeja ympäristöystävällisiin hankintoihin. Valtio käyttääkin ympäristön huomiointiin erilaisia sääntelykeinoja, kuin itse oikeudellista sääntelyä. Ympäristöperusoikeuden toteutuminen onkin aina tapauskohtaista ja valtio tukee ympäristöperusoikeuden toteutumista kevyemmillä sääntelyillä.