Perinteiset aiheet, pelkkää kriisipuhetta vai globaali ote?: Saksan hallituksen ulkopoliittisten puheiden teemat 2014–2019

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kolmen Saksan hallituksen edustajan, liittokanslerin, ulkoministerin ja puolustusministerin, puheiden ulkopoliittisia teemoja vuosina 2014–2019. Tarkasteluaikaan kuuluvat liittokansleri Angela Merkelin kolmannen hallituksen ja tutkimuksen hetkellä edelleen jatkavan neljännen hallituksen edustajien puheet. Laajasta puheaineistosta luodaan tietokoneavusteisen sisällönanalyysin avulla sanoja ja sanayhdistelmiä avoimesti luokittelemalla kategoriat puheiden teemoista. Muodostettujen kategorioiden avulla tutkitaan, mitä aiheita Saksan ulkopolitiikasta puheissa on nostettu esiin, miten puhe näistä aiheista on muuttunut tutkitulla aikavälillä, miten laajasti aiheista on puhuttu suhteessa toisiinsa ja mistä aiheista on puhuttu yhteydessä toisiinsa. Työ lähestyy aihettaan tulkinnallisista lähtökohdista ja kielipainotteisen sosiaalisen konstruktivismin ajattelun avulla, mutta on hyvin menetelmäpainotteinen. Saksan ulkopolitiikan tutkimuksessa on laajasti nähty maan ulkopolitiikan perustavina linjoina jo Länsi- Saksassa syntyneet ulkopolitiikan painotukset. Näihin kuuluvat erityisesti Saksan pyrkimys multilateralismiin, vahva läntisen liittoutumisen ja Euroopan yhdentymisen painotus, tiukka sitoutuminen demokraattisiin arvoihin, talouden tärkeys ja vapaan kaupan edistäminen sekä sotilaallisen voiman käytön välttäminen. Saksojen jälleenyhdistymisestä vuonna 1990 lähtien tutkimuksen suurena keskusteluna on ollut se, onko Saksan ulkopolitiikassa nähtävissä muutosta, ja jos on, kuinka merkittävää tämä muutos on. Tähän keskusteluun liittyy erityisesti Saksan mahdollisuus ottaa kansainvälistä johtajuutta, jota se on perinteisesti pyrkinyt välttämään. Saksan perinteisiä ulkopolitiikan linjoja haastoivat 2010-luvulla jälleen uudet kansainväliset kriisit ja konfliktit, ja samalla siihen kohdistui yhä kasvavia kansainvälisen yhteisön odotuksia merkittävämmästä johtajuudesta. Saksa on pyrkinyt vastaamaan näihin odotuksiin ja tavoitteli ulkopolitiikkansa uudistamista Merkelin kolmannen hallituksen aloittaessa työnsä. Saksa ei kuitenkaan mielellään puhu johtajuudestaan vaan lähestyy kysymystä vastuun ja vastuunkannon näkökulmasta. Vaikka hallitus pyrki uudistamaan ulkopolitikkaa, tutkimuksessa on havaittu, ettei merkittävää muutosta perinteisiin linjoihin kuitenkaan ole saatu aikaan. Tätä taustaa vasten tutkielmassa otetaan käsittelyyn suuri määrä puheita pidemmältä aikaväliltä ja pyritään tietokoneavusteisuutta hyväksi käyttäen tarkastelemaan, mitä teemoja hallitus on ulkopoliittisissa puheissaan tuonut esiin ja miltä ulkopoliittinen puhe tarkasteluaikana näyttää. Työssä muodostettujen kategorioiden, niiden yleisyyden ja liitoksien analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että tarkastellun ajanjakson puhe on ollut kriisipainotteista. Samalla monet Saksan ulkopolitiikan vanhat linjat vaikuttavat edelleen säilyttäneen tärkeän asemansa puheessa, vaikka niissä on osittain nähtävissä laskevaa suuntausta. Hallituksen ulkopolitiikan uudistamisen pyrkimyksistä huolimatta globaalimmasta lähestymisestä ei tule esiin vahvoja signaaleja, vaikka tarkastelujakson loppupuolella jonkinlaisia viitteitä tähän voidaan nähdä. Myöskään puhe vastuusta ei vaikuta erityisesti lisääntyvän, vaikka teema esiintyy tasaisesti puheissa. Tutkielma esittää hyvin laajan ylätason katsauksen Saksan hallituksen edustajien ulkopoliittisen puheen teemoihin tutkitulla aikavälillä ja sen tarkoituksena on tuottaa hedelmällisiä jatkotutkimuksen aiheita. Työn laajuuden vuoksi siinä ei pyritä syvälliseen analyysiin Saksan ulkopolitiikan teemoista vaan nostamaan ainoastaan esiin mielenkiintoisia havaintoja. Sijoittumalla aikaan juuri ennen globaalia COVID-19-pandemiaa sekä Saksan syksyllä 2021 tapahtuvaa liittokanslerivaihdosta pitkään virkaa hoitaneen Angela Merkel väistyessä, tutkielma voi erityisesti tuoda arvokasta tietoa ulkopolitiikasta ennen näitä mullistuksia.