”Ruotsi odottaa tieteellistä näyttöä, kun Suomi toimii”: Ruotsin koronavirustilanteen käsittely Yleisradion verkkojutuissa keväällä 2020
Niemistö, Juho (2021)
2021
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104294145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104294145
Tiivistelmä
Kun koronavirus SARS-CoV-2 levisi vuonna 2020 maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, valtiot ympäri maailmaa joutuivat ryhtymään nopeisiin toimiin täysin tuntemattoman viruksen leviämisen estämiseksi. Suomessa tämä tarkoitti muun muassa kokoontumisen rajoittamista kymmeneen henkilöön ja koulujen siirtymistä etäopetukseen.
Ruotsissa koronavirus otettiin vastaan monista muista maista poikkeavalla tavalla – Ruotsi ei asettanut tiukkoja rajoituksia, vaan sen koronastrategia perustui vapaaehtoisuuteen ja suosituksiin. Tämä herätti ihmetystä sekä muissa maissa että asiantuntijoiden keskuudessa. Strategia jakoi mielipiteitä Ruotsissakin.
Ruotsin erilainen koronastrategia herätti kiinnostusta myös Suomen mediassa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten Yleisradiossa on kerrottu Ruotsin koronavirustilanteesta 22.3.–30.4.2020 pandemian ollessa alkuvaiheessa. Aineistona on käytetty 19:ää Yleisradion julkaisemaa verkkojuttua. Tutkimuskysymykseni on: Miten Ruotsin koronavirustilanteesta kerrottiin Ylen verkkojutuissa keväällä 2020?
Käytän tutkimuksen metodina Erving Goffmanin kehysanalyysiä. Sen pohjalta etsin aineistostani kehyksiä, joiden avulla pystyn erittelemään sen, millä erilaisilla tavoilla aiheesta on kerrottu ja kuinka usein nämä tavat toistuvat aineistossa.
Käytin analyysissäni neljää kehystä: epäonnistumisen kehystä, puolustavaa ja dramatisoivaa kehystä sekä Suomen ja muiden Pohjoismaiden tilanteeseen vertailevaa kehystä. Analyysini perusteella Ruotsin koronavirustilanteesta uutisoitiin pääasiassa negatiiviseen sävyyn ja Suomen näkökulmaa painottaen. Tulosten perusteella negatiivinen kerronta suomalaisessa mediassa voi johtua siitä, että Ruotsin tilanne on kuvattu huonona, jotta Suomen tilanne ei näyttäisi niin pahalta.
Ruotsissa koronavirus otettiin vastaan monista muista maista poikkeavalla tavalla – Ruotsi ei asettanut tiukkoja rajoituksia, vaan sen koronastrategia perustui vapaaehtoisuuteen ja suosituksiin. Tämä herätti ihmetystä sekä muissa maissa että asiantuntijoiden keskuudessa. Strategia jakoi mielipiteitä Ruotsissakin.
Ruotsin erilainen koronastrategia herätti kiinnostusta myös Suomen mediassa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten Yleisradiossa on kerrottu Ruotsin koronavirustilanteesta 22.3.–30.4.2020 pandemian ollessa alkuvaiheessa. Aineistona on käytetty 19:ää Yleisradion julkaisemaa verkkojuttua. Tutkimuskysymykseni on: Miten Ruotsin koronavirustilanteesta kerrottiin Ylen verkkojutuissa keväällä 2020?
Käytän tutkimuksen metodina Erving Goffmanin kehysanalyysiä. Sen pohjalta etsin aineistostani kehyksiä, joiden avulla pystyn erittelemään sen, millä erilaisilla tavoilla aiheesta on kerrottu ja kuinka usein nämä tavat toistuvat aineistossa.
Käytin analyysissäni neljää kehystä: epäonnistumisen kehystä, puolustavaa ja dramatisoivaa kehystä sekä Suomen ja muiden Pohjoismaiden tilanteeseen vertailevaa kehystä. Analyysini perusteella Ruotsin koronavirustilanteesta uutisoitiin pääasiassa negatiiviseen sävyyn ja Suomen näkökulmaa painottaen. Tulosten perusteella negatiivinen kerronta suomalaisessa mediassa voi johtua siitä, että Ruotsin tilanne on kuvattu huonona, jotta Suomen tilanne ei näyttäisi niin pahalta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10839]