Koheesio ja kollektiivinen pystyvyys huippu-urheilujoukkueessa: Tutkimus kansainvälisen tason joukkuevoimisteluryhmän joukkueprosesseista
Hasa, Niko (2021)
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104294148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104294148
Tiivistelmä
Ryhmien toiminta on ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohteena jo vuosikymmenten ajan. Ajan myötä tämä mielenkiinto on laajentunut myös kilpailullisten urheilujoukkueiden kontekstiin, jossa joukkueiden kehittymistä on pyritty selittämään joukkueprosessien avulla. Kyseessä on joukkueen elinkaaren aikana jatkuvasti muuttuvia prosesseja, joilla tiedetään olevan vaikutus joukkueen suorituskykyyn ja saavutettuihin tuloksiin. Yksi tutkituimmista ja tutuimmista joukkueprosesseista on koheesio, jota on tutkittu urheilujoukkueiden kontekstissa jo yli 30 vuoden ajan. Perinteisesti joukkueprosessit ovat kuitenkin olleet erillisiä tutkijoiden mielenkiinnon kohteita, jolloin niiden välinen yhteys on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi valittu joukkuedynamiikkateoria pyrkiikin avaamaan joukkueprosessien välisiä yhteyksiä, ottamalla huomioon useamman ajan myötä muuttuvan prosessin toiminnan. Teoriassa esitetään neljä joukkueprosessia, joista jokaisella on oma roolinsa joukkueen suorituskyvyssä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Näistä neljästä prosessista koheesio ja kollektiivinen pystyvyys rajattiin tässä tutkimuksessa tarkasteltaviksi osa-alueiksi.
Tutkimuskohde on suomalainen kansainvälisen tason joukkuevoimisteluryhmä. Joukkuetta tutkittiin yhden kauden aikana koheesion ja kollektiivisen pystyvyyden näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, miten joukkueen koheesio ja kollektiivinen pystyvyys ilmenivät joukkueenjäsenten kuvaamana ja joukkueen harjoitustilanteissa. Lisäksi selvitettiin, onnistuiko joukkue saavuttamaan kauden alussa asettamansa tavoitteet. Tämä jälkimmäinen tavoite oli olennainen, jotta tutkimuksen kokonaisuus linkittyisi vahvemmin valittuun teoriaan.
Tämä tutkimus poikkeaa joukkueprosessien tutkimusperinteestä, jossa on käytetty pääosin määrällisiä menetelmiä. Tämän menetelmällisen valinnan tarkoitus oli avata syvällisempi näkökulma tähän ainutlaatuiseen tapaukseen mutta samalla johtopäätösten suhteen oli oltava varovaisempi. Tutkimukseen osallistui kyseisen joukkuevoimisteluryhmän kahdeksan voimistelijaa, kaksi lajivalmentajaa ja koreografi. Aineisto kerättiin kauden 2020 aikana. Haastattelut toteutettiin avoimin mutta strukturoiduin kysymyksin, jokaiselle joukkueenjäsenelle erikseen. Videointi toteutettiin joukkueen harjoituksissa. Aineiston analyysissä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuskohde on suomalainen kansainvälisen tason joukkuevoimisteluryhmä. Joukkuetta tutkittiin yhden kauden aikana koheesion ja kollektiivisen pystyvyyden näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, miten joukkueen koheesio ja kollektiivinen pystyvyys ilmenivät joukkueenjäsenten kuvaamana ja joukkueen harjoitustilanteissa. Lisäksi selvitettiin, onnistuiko joukkue saavuttamaan kauden alussa asettamansa tavoitteet. Tämä jälkimmäinen tavoite oli olennainen, jotta tutkimuksen kokonaisuus linkittyisi vahvemmin valittuun teoriaan.
Tämä tutkimus poikkeaa joukkueprosessien tutkimusperinteestä, jossa on käytetty pääosin määrällisiä menetelmiä. Tämän menetelmällisen valinnan tarkoitus oli avata syvällisempi näkökulma tähän ainutlaatuiseen tapaukseen mutta samalla johtopäätösten suhteen oli oltava varovaisempi. Tutkimukseen osallistui kyseisen joukkuevoimisteluryhmän kahdeksan voimistelijaa, kaksi lajivalmentajaa ja koreografi. Aineisto kerättiin kauden 2020 aikana. Haastattelut toteutettiin avoimin mutta strukturoiduin kysymyksin, jokaiselle joukkueenjäsenelle erikseen. Videointi toteutettiin joukkueen harjoituksissa. Aineiston analyysissä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä.