Understanding Systemic Change : Conflicts in the public service development

Abstract

Tämä hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja tuottaa uutta ymmärrystä julkisten palveluiden kehittämisen kontekstissa ensinnäkin konfliktikäsitteestä ja toisekseen julkisten palveluiden systeemisestä muutoksesta. Kokonaisuudessaan väitöskirjan tuloksena ehdotetaan, että julkisten palveluiden tarkastelussa tarvitaan paradigmamuutosta, jossa tutkimuksen ja käytännön fokus siirtyy organisaatioiden sisäisistä ja niiden välisistä yhteistyöprosesseista kohti konfliktit tunnistavaa systeemistä näkökulmaa. Väitöskirjan tutkimuskysymyksenä onkin, kuinka konfliktit lisäävät ymmärrystä julkisten palveluiden systeemisestä muutoksesta?

Tutkimuksessa ajattelun menetelmällisenä apuvälineenä toimii kompleksisuusajattelu ja erityisesti kertomuksellinen näkökulma kompleksisuuteen ja ymmärryksen luomiseen. Kompleksisuusajattelu toimii siis ensisijaisesti menetelmällisenä ajattelun apuvälineenä – se nostaa esiin uusia ajatuksia ja tarkastelutapoja, luo yhteyksiä ja ymmärrystä julkisten palveluiden tutkimuksessa. Tämän uudelleenajattelun kohteena toimii erityisesti koettujen konfliktien käsite ja rooli (mikrotaso) julkisten palveluiden kehittämishankkeissa (makrotaso) ja näiden avulla tapahtuva julkisten palveluiden systeemisen muutoksen (mesotaso) ymmärryksen lisääntyminen.

Väitöskirja koostuu tästä yhteenvedosta, sekä neljästä vertaisarvioidusta, julkaistusta artikkelista. Kaksi artikkeleista (osatutkimukset I ja II) käsittelevät konfliktikäsitteen teoreettisia ja metodologisia lähtökohtia, sekä tarkastelevat konfliktien roolia tiedon luomisessa, kehittämisessä sekä muutoksessa. Toiset kaksi artikkelia (osatutkimukset III sekä IV) ovat puolestaan empiirisiä, laadullisia tapaustutkimuksia, jotka keskittyvät julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeisiin Jyväskylässä ja Turussa. Näiden tapaustutkimusten teoriaosioissa keskiössä ovat konfliktien ymmärrys ja yhteys julkisten palveluiden kehittämiseen ja muutokseen. Menetelmällisesti empiirisissä artikkeleissa on hyödynnetty tulkitsevaa hermeneuttisfenomenologista tutkimusotetta kokemusten tutkimuksessa, sekä tapaustutkimusta tutkimusstrategiana. Aineisto koostuu dokumenteista, havainnoinnista sekä syvähaastatteluista, ja on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.

Väitöskirjan yhteenvedon teoreettinen viitekehys pohjautuu osatutkimusten tuloksiin. Viitekehyksessä tarkastelun keskiössä on konfliktikäsitteen tarkastelu <i>elettyinä merkityksinä ja kokemuksina institutionaalisten järjestelyiden</i> (arvot, uskomukset, tavoitteet ja käytännöt) <i>erilaisuudesta</i>. Ihmiset tuovat nämä erilaiset institutionaaliset järjestelyt mukanaan vuorovaikutuksen areenoille. Näiden konfliktikokemusten ymmärrettäväksi tekeminen kertomuksellisen ymmärryksen keinoin paljastaa kehittämishankkeiden taustalla vaikuttavia identiteettiin, tunteisiin sekä valtasuhteisiin liittyviä seikkoja. Institutionalisaation kautta konfliktit ovat välttämättömiä tiedon luomiselle. Siksi on erityisen tärkeää kriittisesti tarkastella konfliktikokemusten paljastamia ja suhteissa rakentuvia identiteettiin, tunteisiin ja valtaan liittyviä eroja kokemusten taustalla.

Konflikti-käsitteen uudelleenmäärittelyn kautta tämän väitöskirjan yhteenveto tuottaa uutta ymmärrystä julkisten palveluiden systeemisestä muutoksesta. Väitöskirjan tulosten mukaan konfliktikokemusten kertomuksellisen ymmärtäminen ohjaa tarkastelemaan julkisten palveluiden systeemistä muutosta neljän elementin kautta. Nämä neljä elementtiä ovat moniäänisyys (nostaen esiin monitoimijaiset palveluekosysteemit), paikallisuus (nostaen esiin kontekstin ja ajan merkityksen), suhteissa toimiminen (nostaen esiin institutionalisaation vuorovaikutteisen luonteen), sekä refleksiivisyys (nostaen esiin kokemusten tarkastelun ja ymmärryksen systeemisen muutoksen perustana).

Within the field of administrative sciences, this academic dissertation focuses on the crucial role of conflicts experienced in the development of public services and, through this, foregrounds the need to understand systemic change. Overall, the dissertation suggests a paradigm shift in public service research from a focus on cooperation and <i>doing</i>, inherent in intra- and inter-organizational approaches, to conflicts of institutional arrangements and <i>being</i> as a systemic approach and asks, <i>how do conflicts increase understanding on systemic change in public services?</i>

The dissertation utilizes a narrative approach to organizational complexity and sensemaking. Here, complexity-thinking as a methodological tool posits new directions, draws new connections and creates new understandings for public service research, particularly for revealing conflicts (micro-level) in service development initiatives (macro-level) and contributing to understanding the systemic change in public services (meso-level).

An overarching thesis and four peer-reviewed, published articles comprise the dissertation. Two of the articles (sub-studies I and II) discusses the theoretical and methodological foundations for the concept of conflict and explore the role of conflicts in knowledge creation, development and change. The other two articles (sub-studies III and IV) are empirical, qualitative case studies focusing on two Finnish public service development initiatives, theoretically positing connections and understanding conflicts in public service development and change. The empirical articles rely methodologically on an interpretive, hermeneutic phenomenological approach to studying experiences and a case study approach as a research design. The data consist of documents, observations and in-depth interviews and were analysed utilizing a qualitative theory-guided content analysis.

The theoretical framework, based on the sub-studies’ results, focuses on exploring the concept of conflicts as <i>felt meanings and lived experiences of differences in institutional arrangements</i> (as the different values, beliefs, aims and practices) people bring to multiple spheres of interaction. Importantly, narrative sensemaking of conflict experiences reveals issues of identity, emotions and power relations. As conflicts become, through institutionalization, necessities for knowledge creation, it is crucial to be critically reflexive towards these different, relational meanings of identities of self and others and the emotions that the experienced conflicts bring up as well as the power relations underlying the conflict experiences.

Further, through this reimagined concept of conflict, the synthesis focuses on understanding public service development as a systemic change. The synthesis suggests that in understanding public services’ changes, the narrative sensemaking of experienced conflicts draws attention to four underlying elements of systemic change, namely polyphony (foregrounding the multi-actor service ecosystems), locality (foregrounding the context and time), relationality (foregrounding the relational nature of institutionalization) and reflexivity (foregrounding the sensemaking of experiences as a basis for systemic change).