Työsuhteen tyypin yhteys työhyvinvointitekijöihin
Saloranta, Pirkko (2021)
Saloranta, Pirkko
2021
Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Work, Welfare and Well-being
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104294137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104294137
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää työsuhdetyyppien, määräaikainen sekä jatkuva/pysyvä/toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, eroja työmarkkinoilla ja niiden yhteyttä työntekijöiden työhyvinvointiin. Tarkastelun aluksi luodaan katsaus aiempaan tutkimukseen aihepiirin ympärillä sekä avataan tähän liittyviä käsitteitä tarkemmin. Tutkimuksessa on käytetty sekä tilastollista aineistoa että täydentäviä laadullisia haastatteluja. Näiden aineistojen avulla on tavoitteena luoda kokonaiskuva tilanteesta. Tilastoaineistona on käytetty Työolobarometriä vuodelta 2018.
Tutkimuksessa tuli esiin eroja määräaikaisten ja pysyvien työntekijöiden välillä ja eroja oli tullut esiin jo aikaisemmassa tutkimuksessa. Lisäksi tuli esiin näkökulma siitä, miten työntekijöiden vaihtuvuus määräaikaisten työsuhteiden myötä voi aiheuttaa työhyvinvoinnin muutoksia pysyvässä henkilökunnassa. Perehdytyksen järjestäminen aiheuttaa muutoksia pysyvässä työsuhteessa toimivien henkilöiden työpäivien sisältöön ja työkuormaan ja sen myötä jaksamiseen ja työhyvinvointiin.
Tutkimuksessa selvisi, että eroja määräaikaisten ja pysyvien työntekijöiden välillä löytyy ainakin siinä, kuinka paljon pääsee vaikuttamaan työn sisältöön, työoloihin ja työtahtiin. Lisäksi eroja löytyy siitä, pääseekö kehittämään toimintatapoja ja prosesseja. Vakituiset työntekijät pääsevät enemmän mukaan sekä vaikuttamaan että kehittämään. Haastatteluilla täydennettiin määrällisen tutkimuksen tuloksia ja niissä nousi esiin liian suppea perehdytys, ja sen myötä uudet työntekijät tarvitsevat apua pidempään hankalien tilanteiden ratkaisussa.
Tutkimuksessa tuli esiin eroja määräaikaisten ja pysyvien työntekijöiden välillä ja eroja oli tullut esiin jo aikaisemmassa tutkimuksessa. Lisäksi tuli esiin näkökulma siitä, miten työntekijöiden vaihtuvuus määräaikaisten työsuhteiden myötä voi aiheuttaa työhyvinvoinnin muutoksia pysyvässä henkilökunnassa. Perehdytyksen järjestäminen aiheuttaa muutoksia pysyvässä työsuhteessa toimivien henkilöiden työpäivien sisältöön ja työkuormaan ja sen myötä jaksamiseen ja työhyvinvointiin.
Tutkimuksessa selvisi, että eroja määräaikaisten ja pysyvien työntekijöiden välillä löytyy ainakin siinä, kuinka paljon pääsee vaikuttamaan työn sisältöön, työoloihin ja työtahtiin. Lisäksi eroja löytyy siitä, pääseekö kehittämään toimintatapoja ja prosesseja. Vakituiset työntekijät pääsevät enemmän mukaan sekä vaikuttamaan että kehittämään. Haastatteluilla täydennettiin määrällisen tutkimuksen tuloksia ja niissä nousi esiin liian suppea perehdytys, ja sen myötä uudet työntekijät tarvitsevat apua pidempään hankalien tilanteiden ratkaisussa.